HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




maanantai 28. maaliskuuta 2011

Pyhäpuuhat ja täti hakkasi nulikan

 SUNNUNTAI
Aamupäivällä Hiskille pudotettu esine taas. Se suorastaan vaatimalla vaatii jo tätä metsälenkin päätteeksi. Hiskin seuraamismaltti (tarkoittaa siis sivulla kulkemista, ei kontaktiseuraamista) on nykyään mahtavaa: se seuraisi yhdellä käskyllä sivulla varmaan kilometrin häröilemättä.Varsinaisen suorituksen kiihko ja vauhti ei silti ole yhtään huonontunut.
Esineruutu
Löysin paikan, jossa on ajeltu kelkalla ja johon ei siksi uponnut (ei ainakaan kovin pahasti). Päällä oli semmonen 10 sentin lumikerros. Syvyyttä 50+metriä, leveyttä 15-20 metriä. Otin Hiskin mukaan tallaamaan niin, että sen piti koko ajan seurata mukana, kún tein kaikenlaisia kiemuroita; sivurajoja en tallannut nytkään. Oli se vähän ihmeissään, mutta hyvin pysyi sivulla. Hyvä hallintatreeni.
Taakse vein ensin pienenpienen kaasuletkun pätkän, jonka His löysi helposti.
Sitten tiputin alueella kolme normiesinettä, yhden taakse, yhden keskelle ja yhden eteen, kaikki peitin kevyesti lumella. His rynnisti taakse ensin ja löysi esineen heti. Toisella lähetyksellä sinkosi myös taakse, mutta kun siellä ei mitään ollut, alkoi haravoida aluetta rauhallisesti siksakkina eturajaa kohti. Itse asiassa se reagoi jo menomatkalla hivenen etuesineeseen, mutta ei pysähtynyt. Tämä on oikeastaan aika mainio tyyli. Löysi loput esineet hyvin ja mikä parasta, ei vaihtanut esinettä, vaikka hokasi toista tuodessaan toisen. Itse asiassa His ei ole koskaan tehnyt vaihtareita, mitä Heta harrasti paljonkin. Koputtaa päätään.
Kun saisi nyt Hiskin työskentelemään rutiiinisti juuri näin: kolmasosa kaistale ruudusta aina kerrallaan.
Hiski on siitä(kin) aivan ihana, ettei se pyörittele, mälvää eikä pureskele mitään "kisaesineitä": ei noutokapulaa, ei tunnarikapuloita, eikä esineitä.En tiedä, olenko osannut opettaa jotain oikein vai onko mulla vaan käynyt tuuri :D

Su-iltana viimeiset tokot hallissa, Marjamäessä. Kyllä ei enää huvita nää sisätilajutut. Menin, kun luvassa oli kolme liikkuroitua liikettä. Me otettiin hyppynouto metallilla, seuraaminen (oho) ja tunnari. Tässä järjestyksessä.
Hiski oli jo valmiiksi nupit kaakossa, kun ajettiin pihaan. Se ei halunnut edes kävelylle, vaan veti hulluna hallille...
Hyppy oli 10+, ei mitään huomautettavaa.
Seuraaminen. Henna teetti kaikki mahdolliset kuviot, mitä voi keksiä. Käännöksissä kuulemma edelleen käytän käsiä apuna, itse en yhtään huomaa sitä. Juoksemisessa pomppi. Jotenkin en saanut omaa askelrytmiäni taas kohdilleen. Eli olin itse tavallistakin huonompi, mikä johtui osittain siitä, että selkääni vihloi ilkeästi.
Tunnari. Jätin tämän viimeiseksi, kun halusin päästä palkkaamaan tästä ruhtinaallisesti. Taas oli kierteitä enemmän kuin lääkäri määrää. His tuijotteli sitkeästi siiihen kulmaan, missä viimeksi oli ruutu, vaikkei siellä nyt mitään ollut...Kävi kiinni ensimmäiseen oikealla, pudotti ja haki oman. En halunnut palkata, ettei His käsittäisi, että tuo on ihan ok suoritus. Otettiin uusinta helpotettuna, eli kasa + oma vieressä. Tässä oli hiukan epävarmuutta. Ehtii tätä hinkata.
------------------------------------------------------
MAANANTAI
Esineruutu...
Mulla on addiktio esinetreeneihin. Tallasin lenkin jälkeen aamulla taas Iidesjärven lähistölle 20x50 alueen. Takarajalla oli viitisen metriä leveä ja pari metriä korkea kanto-/risukasa, jonka takana alue jatkui tallattuna vielä kymmenkunta metriä. Kolme esinettä, joista yksi oli tämän kantoröykkiön takana. Peitin taas kevyesti lumella kaikki esineet.
Otin Hetan pitkästä aikaa etsimään ja se oli ihan pro! Lönkötteli esineet yksi toisensa jälkeen täysin vaivattomasti, myös sen kantokasan takana olleen. Aikaa ei kulunut varmaan kuin minuutti.
Sitten His. Tällä kertaa se toikin ensin keskimmäisen, sitten etuesineen. Näissä ei mitään ongelmia. Mutta sitten - nuoriherra ei osannut mennä sen kantoröykkiön taakse, ei sitten millään. Annoin sen pitkään häärätä ihan omine nokkineen ja sitten lähettelin sitä pari kertaa. Joka kerta se jämähti siihen kasan eteen ja sitten alkoi paineistuessaan sahata mun jälikiäni, välillä vilkuili minua alta kulmainsa, aikamoisilla sijaisilla jo. Lopulta ajoin pojan kasan sivusta sinne taakse. Sittenhän esine löytyi ihan helposti ja lelubileet alkoivat.
Täti hakkasi nulikan mennen tullen :D Mutta nyt pitää opettaa Hiskille se "kaukana" ja "lähellä" ihan oikeasti.
Illalla vielä Lilin ja Herin kanssa pienet toko-/tottistreenit Pirkkahallilla.
Tehtiin kaksi ruutua, joihin lähettelin Hiski ihan läheltä eri suunnista, paikanhaku idena. Ennen sitä hiukan seuraamista: kontaktin tarjoamisesta tympeälle ohjaajalle ensi jo palkka. Sitten käsien heiluttelua yms. Tämän sujuu :)
Hyppytreeni. Tämä oli meidän varsinainen teema: Tuota hyppytekniikkaa nyt yritän saada kuntoon ilman saalispalkkaa. Eli aloitettiin 80 sentistä ja Lili oli toisella puolella namikäsi ylhäällä. Sitten nostettiin metriin. Lähetykset kaukaa. Kyllähän se metristä yli menee, mutta hyppy on kyllä niin laaka, niin laaka, ilmavampi saisi olla.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Iiihanaa hakua

Haku
Iidesjärven multakasoilla/kentällä. Mukana Marja-Leena, Saija, Liisa, Heikki ja mä.
Hiskille viisi pistoa/ukkoa, kaikilla suorapalkat, Hiskillä rulla kaulassa. Teemana hallinta ja suorat pistot. Kaikkia ukkoja ei täällä saa 50 metriin, lisäksi koirankusettajia tungeksi joka puolella. Ruokapalkat muilla, vain viimeisellä pallo. Aluetta ei tallattu, mutta se oli täynnä koirien ja ihmisten jälkiä.
Ekan ukon menon His näki, muut olivat valmiina. Yksi hämy tehtiin. Hiskille näytettiin, kun maalimies meni alueelle valtavan multakasan oikealta puolelta. Sitten mm siirtyikin siellä kasan takana piiloon takaisinpäin+eteenpäin kohti keskilinjaa. Me palasimme Hiskin kanssa vähän taaksepäin keskilinjalla ja sitten lähetin Hiskin piiloa kohti. His katsoi lähetyksessä suoraan eteen, mutta koukkasi hetikohta sinne, mistä oli nähnyt maalimiehen menevän. Ai että tää oli tyytyväinen, kun pääsi korjaamaan rysän päältä :) Toinen lähetys oikein hyvä. Muutenkin kaikki meni aivan piirustusten mukaan: halllintakin sujui vähintään arvosanalla hyvä sekä piiloilta että keskilinjalla.
Olipahan kivaa hakuilla pitkästä aikaa!

Tottis
Koskapa suoriuduttiin hommasta ripeästi (1,5 tuntia) ja oli kiva ilma, jäätiin vielä vähän puuhastelemaan. Otin Hiskille henkilöryhmän, palkkaamista sekä juuri ennen ryhmää, ryhmässä ja ryhmän jälkeen. His oli oikein hyvä ja seuraaminen napakkaa - muidenkin mielestä.
Ihan extempore - kun tuli asia puheeksi - tempaisin Hiskille myös eteenmenon, ilman mitään palkkoja. Oli ihan vautsivauvautsi! Valmisteleva osuuskin ihan hieno.
Luoksetuloja pariin kertaan kokonaisena liikkeenä.
Ammumiset. Neljä ampua. Koirat p-makuussa. His oli aivan cool.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Esineruutu: mikäs se taas olikaan?

Esineruutu
Tai ei se nyt mikään ruutu varsinaisesti ollut, vaan suhteellisen epämääräinen kaistale Iidesjärven multakasoillla. Semmosta osittain aurattua kenturaa, takana korkea lumipenkka (yllättävää). Kävelin oikean reunan suoraan ennenkuin muistin, ettei niin saakaan tehdä tai His jää taas maata kiertävälle radalle ravaamaan niitä sivureunoja. Joten sitten vaan haahuilin sinne tänne. Siinä vieressä on kaupungin laitapuolen asujien parakit, joten pahakaan hoippuminen ei herätä mitään huomiota.
Vein kolme esinettä ihan takarajalle ja hain Hiskin, piti siitä vaan lähettää hakemaan esineet. Ei mennytköön kuin Strömsössä: His tapitti sitkeästi vasempaan, minä näytin kädellä että suoraan, nih. Otin monta kertaan sisääntulonkin uudestaan, mutta His jatkoi toljotustaan vasemmalle. Pattitilanne johtaa aina siihen, että Hiski alkaa irvistellä ulkonaisesti ja minä sisäisesti. Kun sitten sain poitsun lähetettyä, se ei oikeastaan edennyt yhtään mihinkään, vaan jäi hortoilemaan siihen eteen mun jälkiäni haistellen. Ei irronnut, ei sitten millään. Ennenkuulumatonta Hiskille! Tässä vaiheessa vasta tajusin, ettei sillä ole hajuakaan, mitä me ollaan tekemässä. Olin yliarvioinut pienen bc-poikaparan muistin.
Kävin näyttämässä yhtä esinettä ja His raapaisi menemään niin että tilsat lenteli. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun kaikki esineet olivat kädessäni. Nenänkäytöstä ei toisaalta lähtökuopissa ollut tietoakaan, joten vein Hiskin välillä pois ja tiputin esineet ihan eteen ja keskelle.
Lentävä lähtö ja singahdus suoraan takarajalle. Hiski kyllä tajusi (muisti palasi pätkittäin?) aika nopeasti, ettei siellä nyt mitään olekaan ja se tuli takaisinpäin jo ihan rauhallisesti sillä asenteella, että "tänne matkalle se varmaan jäi." Hyvä noinkin. Sieltähän ne löytyivät.
Seuraaminen. Annoin käskyn ja kokeilin vaihteeksi semmoista häiriötä, että heiluttelin käsiäni ihan paikalla seistessä eri tavoilla, olin laittavinani käsiä taskuun, raavin kylkeäni ja päätäni jne. Jos kontakti putosi, huomautin. Palkkailin, kun malttoi mielensä.
Tämäkin näky sopi mainiosti siihen parakin ympäristöön.

Kyllä en tykkää

- kun mamma otti kaikki leikkikalut pois.
- toisaalta jääkokkareellakin voi ihan hyvin leikkiä.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Maanantai-tiistai-keskiviikko

Oikea paikka?
Hiskin tokotreenikassi. Bilteman markkinointiosasto huom.: annan tilinumeroni mieluusti.
 MAANANTAI
Lenkin yhteydessä maanantaiaamuna pudotettu esine, eli minun hanskani kummallekin.
Oli melko haastavaa seurauttaa ensin Hiskiä niin, ettei Heta päässyt hakemaan sitä hanskaa ja sitten toisinpäin. Mutta olivatpahan polleina, kun kummallakin oli autolle viemisinä oma (kuolattu ja märkä) hanska. Ne olikin sitten kiva vetää käteensä.
Matkan varrella oli sopivasti Pirkkahallin parkkis, joten koukkaistiin sinne. 
Toko/tottis:
Molemmat p-makuuseen ja ammuskelemaan, mitä on tehty muuallakin, en vaan muista kirjata.
Sitten Hiskille seuraamista, koitin itse olla mahdollisimman tylsä ja totinen: 4-5 askelta, käännös vasempaan ja pysähdys. Näitä rutosti, kaikki ilman palkkaa aika vähillä kehuilllakin. Sitten virtuaalisen henkilöryhmän kahdeksikkoa pariin kertaan.
Ruutu. Ihan läheltä, kolmesta suunnasta paikanhakua. Ensin sujui ihan hyvin, mutta vähitellen His alkoi hutiloida ja meni, mihin sattui.
Tunnari. Laitoin kaksi namia rivin vasempaan laitaan, oma oli toinen vasemmalta. His malttoi syödä vain toisen namin. Haisteli järjestyksessä rivin, mutta ei ottanut heti omaa, vaan haisteli  vielä uudestaan oikealta vasemmalle. Ei koskenut muihin ja otti oman hyvin. Kikkailin vielä luovutuksessa niin, että härkin kapulaa.
Lopuksi vielä megapitkä ja -tylsä seuraaminen. Sitten palloleikki.

TIISTAI
Toko/tottis
Jokipohjantien parkkis. Suoraan autosta tunaroimaan. Nami vasemmalla, oma kolmas vasemmalta. Ei noteerannut namia ollenkaan, aloitti oikealta ja nosti oman, kun tuli kohdalle. Hyvä. Sitten paikanhakua ruudussa ja iskunouto kaksikiloisella ynnä heitto ja luovutus eteen. Muuten hyvä, mutta vajaa sivulletulo, jonka kyllä korjasi itse.
Seuraamista ilman palkaa pitkät pätkät, mm auton ympärillä, nopeudenvaihtoja. Tuntui hyvältä, mutta jos joku olisi ollut katsomassa, niin olishan siitä löytynyt vaikka mitä vikaa...

KESKIVIIKKO
Aamulla piilotin Hiskille viisi melkoisen vaikeaa pikkuesinettä ympäri kämppää. Heta joutui odottamaan kylppärissä, kun yhteishaku menee Hiskiltä vähän överiksi. Luovutuksissa hidastelin käskyn antamista: kertaakaan ei yrittänyt räkiä ennen aikojaan edes niitä inhottavimpia esineitä. Hyvähyvä!
Heta sai hakea vain yhden, kun alkoi olla kiire, mutta ei sitä haitannut, kun siitäkin sai syötävää.
Loppuiltapäivästä käväistiin Tuulan ja Rillan kanssa Pirkkahallin parkkiksella.Siellä oli joku koiraporukka treenaamassa ja hyvin häiriöitä.
Nyt vain PK-tottista:
Hiskille luoksetulo PK-tapaan eteen ja sivulle. Hiukan vinoon eteen ja hiukan vajaa sivulletulo, pöh. Läheltä nämä menevät aina niin hienosti. Vauhtia oli kyllä hyvin.
Seuraamista. Häirintänä: Tuula potki isoa jalkapalloa edessä.Kontaktista aluksi palkat. Ensin taas teki Hiskille tiukkaa, mutta petrasi koko ajan.
Välillä Rillan vuoro ja sitten taas häirintäseuruuta. Nyt vähän etenemistäkin. Sitten seuraamista+käännöksiä ja nopeudenvaihtoja. Tuulankin mielestä Hiskin takapää on "kummallinen".  Hohhoijaa - voiskohan sen jossain vaihtaa? Kokeilin myös ihan yksinkertaisesti potkia (tai siis pikemminkin töniä) jalalla Hiski vähän taaemmas. Eipä se tuosta ollut moksiskaan, paikka kyllä paranikin. Juoksusta pysähtymisiä muutama - vaikeita sekä Hiskille että minulle. Myös muutama askel>käännös>muutama askel>pysähdys.
Lopuksi vauhtinouto kaksikiloisella. Heitin kapulan ja Tuula heitti vielä kauemmas.
Maltettiin pitää treeni lyhyenä tällä kertaa, ei hassumpaa. Räntäsade tosin vähän edisti asiaa.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Kuvia pentutreffeiltä

Ruut hienossa uudessa, Katrin kutomassa villapaidassaan, Hiskin nenä oikealla.

Tässä he ovat kaikessa komeudessaan: Luckyn ja Glendan pennut: Ruut, Hiski, Mervi ja Hui.
Lempeäkatseinen Hui. Kuvat Katri B.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Maastoilua ja hörhötokoa


MAASTOJUTTUJA!
Sunnuntaiaamuna lenkillä Iidesjärven rannalla keksin, että siellähän voi vääntää vaikka mitä maastojuttuja. Ja kyllä tehtiinkin,  vaikka palkkana oli vain pajupuskista katkottuja keppejä. Muun muassa:
Tarkkuusruutu
Avainnipusta pienin esine, eli lämmityspistokerasian avain.  Sopivasti ohut lumikerros tien päällä. Vein ensin ruudun oikeaan takakulmaan, sitten vasempaan, sitten oikeaan etukulmaan, vasempaan etukulmaan ja viimeksi keskelle. Jätin avainta näkyviin vain pikkiriikkisen. Lähetyssivu aina sama, mutta paikkaa vaihtelin.
Huomiot: joka kerta meni ensin suoraan oikeaan kulmaan, lähetinpä mistä vain. Luovutukset olivat kahdella ensimmäisellä kerralla loistavia, sitten alkoi vähän hosua. Löytämisessä ei mitään ongelmia.
"Esineruutu"
Oma hanska, kun muuta ei ollut. Ensin oli tallattua tietä, sitten korkea lumipenkka ja hankea. Leveyttä "alueella" noin 15 metriä Heitin niin pitkälle kuin pystyin, eli esine oli noin 50 metrissä. Ideana eteneminen suoraan. Jees
"Suoraan"=eräänlainen janatreeni
Ensin vein kepin noin 50 metrin päähän ja peitin lumella. Suoraan jäljen päässä siis. Lähetin "suoraan", His tietysti ampaisi kepille. Sitten kävelin osan matkaa ja heitin kepin niin pitkälle eteenpäin kuin pystyin, keppi vajosi näkymättömiin hankeen. Nämäkin hienosti. Sitten viritin Hiskille ansan: vein kepin noin 10 metrin päähän lähetyslinjalle niin, ettei poika nähnyt, peitin keppiä hiukan lumella ja lähetin taas "suoraan". Hra Hiskonen sinkosi horisonttiin, kolmekin kertaa muistaakseni. Siirsin sitten keppiä vähän ja putsasin vähän lumesta. Nyt His hoksasi jarruttaa :)
Otettiin myös tunnarikapulan etsimistä lumihangesta ja sillä His sai myös leikkiä.
-------------------------------------------
Su-iltana Marjamäen hallissa kolme tokoliikettä kisamaisesti liikkuroituna. Olin ilmoittautunut ajat sitten eikä oikein olisi hotsittanut lähteä, sain päivällä vissiin raitisilmamyrkytyksen. Ja olen varmaan saanut myös tokokiintiöni toistaiseksi täyteen.
Hiski sen sijaan oli mainiossa vedossa: pullisteli, pörhisteli ja rakastui taas söpöön tyttökoiraan eikä halunnut irrottaa lelustakaan, hirveä ärinä päällä. Homma meni enemmän ja vähemmän käteen, kun koira oli ihan reikä päässä ja mamma kutakuinkin vireetön. Kaikki lähinnä vain nauratti tällä kertaa.Eli:
Paikkamakuu. Kuulemma cool, vaikka agihäiriöitä olo kotitarpeiksi.Keräsi kierroksia...
Seuraaminen. Juoksu oli kuulemma  tooosi kummallista (se peräpää!). His vilkuili ajoittain ruutua, painoikin aikalailla. Oli aika räjähtämispisteessä.
Tunnari. Ihan liikaa kierroksia. Maistoi reunimmaista oikealla (just sen verran, että liike olisi mennyt nollille), muuten hyvä haistelu, otti ja toi varmasti toi oman.
Ruutu. Ruudussaoli vain ohut naru nauhana, eipä sitä juuri näkynyt. His kuopaisi menemään hirveää haipakkaa ja syöksähti edestä sisään. Karjaisin pysähtymiskäskyn, mutta myöhässä ja His ehti hyökätä takaa yli, hyvä ettei törmännyt seinään. Annoin ruutu-käskyn, jonka jälkeen His töytäisi ihan eteen ja meni maihin sen köyden päälle. Että semmosta sekoilua...Loppu sujui ihan hyvin ;)
Aika pöhkö treeni, mutta ainakaan Hiskiltä ei puuttunut tekemisen meininkiä. Ruudussa pitää nyt ruveta ottamaan ihan itsenäistä paikanhakua. Siis sitten joskus, kun taas huvittaa.
Treenin lopuksi Hiski kruunasi machoilunsa bylsimällä maassa istuvan Marja-Leenan hihaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Rentoilua

Muutama  hajamiete lauantaisesta tokokisasta.
Kyseessähän oli Hiskin ensimmäinen hallikisa ja aika vähän olemmme käyneet vieraissa halleissa edes treenaamassa, eli siihenkin  nähden Hispander toimi loistavasti. Erityisesti ensimmäisessä liikkeessä, joka oli siis ruutu, His oli kerrassaan hölmistynyt: "jaa, että jotain tarttis tehdä, onks ton härpäkeläjän edessä nurkassa muka joku ruutu?" Hyvin se kuitenkin kokosi itsensä ja loppua kohti tahti senkun parani. Sitäpaitsi en pahemmin tukenut koiraa varsinkaan siinä alussa :(
Ruutu saadaan kyllä pelittämään, siitä en ole huolissani. Tunnarissa vältän kaikenlaista paineistamista edelleen. Paljon iloisia onnistumisia vaan alle, niin eiköhän tuokin ala kokeissa vörkkiä hienosti. Muissa liikkeissä ei ollutkaan pahemmin valittamista.Ylimalkaan koko homman avainsana on mielentila, mielentila ja vielä kerran mielentila.
Tokot
Marjamäen hallilla su-iltana rentoilu- ja hauskanpitotreeni. Halusin, että kaikki, mitä tehdään, taatusti onnistuu. Suurin osa ajasta käytettiin leikkiin.
Tunnari. Liikkuroituna, mutta muuten helpotettuna: iso kasa vieraita kapuloita ja oma vieressä. Hurja leikki omalla palkaksi.
Ruutu. Läheltä eri suunnista ja nopeita palkkauksia, helppoa kuin heinänteko.
Kiertoja. Ihan vaan huvin vuoksi.
Luoksetulo. Läpiajona, ei eteentuloa>palkka.
Hyppy. Lelun perässä, ei eteentuloa>leikkiä.
Paikalla istuminen. Muut koirakot ottivat makuuta. His meni ihan pokkana maihin, kun  annoin "istu"-käskyn. Ähäkutti! Tätä(kin) pitää siis ruveta treenaamaan. Jätin pallon Hiskin eteen ja jäin näkyville, että näin, mitä tapahtuu. Huomautin nätisti pään kääntelystä. Sitten vielä kahden pallon leikki ja autoon.

Liliin iski äkillinen ruutuhinku, joten mentiin maanantai-iltana Jokipohjantien parkkikselle seuraksi. Lili oli jo värkkäillyt kolme ruutua valmiiksi, kun tulin ja laitoin sitten vielä neljännen. Armotttoman hyytävä tuuli puhalsi taas: joka tötterö tupattiin lunta täyteen, että pysyivät paikoillaan.
Hiskiä lähettelin aika läheltä ruutuihin: vääntöä oli kovasti vasempaa nurkkaan. Lilillä hyvä huomio, että olen saattanut heittää palkkaa aina vasemmalle. Nyt siis koitin tähtäillä oikealle, minkä kohmeeltani pystyin.  Viimeisessä ruudussa His alkoi ennakoida pysähtymistä ennen ruutua, mitä sitten muutamaan kertaan uusittiin.
Lopuksi vielä ruudun loppuosa niin, että Lili huuteli "käskyä" moneen kertaan.
Mitään muuta ei sitten tehtykään.

Tiistaina His kävi Terhin luona hierottavana. Molempien lapojen takana oli kireyttä, muuten His on edelleen hyvässä kunnossa.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

VOI/Janakkala 12.3.

Hiski-poika oli tänään elämänsä kolmannessa tokokeessa, minullehan koe oli tokossa jo peräti numero 3,05. ;)
Nojoo. Koepaikka oli rähjäinen vanha teollisuushalli, tiukkaan pakattuna ahtaassa "katsomossa" oli koetta seuraamassa vissiin koko paikallisen kerhon jäsenistö. Ei yhtään tuttua, kummallista.
Hiski oli aika otettu ja tanakasti pörhöllään uudesta paikasta ja ulisi haikeasti pienen nartun perään. Sillä oli kuulemma valeraskaus ja nisät täynnä maitoa. Hmmm. Tuomaroimassa itse joulupukki, J. Kurtti ;)
Kummasti  meikäläiseen iski välittömästi käänteinen Pavlovin reaktio: tottelevaisuussuoritus näköpiirissä ja sylki katoaa suusta, joka kuivuu korpuksi. Vaikka ei pitänyt olla mitään paineita.
Liikkeet:
Paikkamakuu. 10. Vaikka vieressä oli juuri se ihana nainen...
Ruutu. 6. Tämä oli vähän nolo. Katselin ilahtuneena, että ruutu on niin lähellä vasenta seinää, ettei His ainakaan puiki sivusta sisään. Seinän viereen oli kasattu vielä agitelineitä, ruudun ja niiden väliin jäi semmonen 20-30 sentin levyinen rako. Hiski lähti oudon varovasti liikkeelle ja ihan selvästi mittaili sitä rakoa: "Mahtuuks tosta? Joo, mahtuu, kun änkee vaan." Ja änkesihän se. Mulla loksahti leuka ja jäin oikein märehtimään sitä, että poika tosiaan tunki sivusta sisään, vaikkei sen pitänyt olla mahdollista. Pää siis jauhoi tyhjää, ennenkuin tajusin antaa maahan-käskyn (sori, Lili, sinähän varoitit tästä!). Tästä His saa ottaa 2 pojoa piikkiinsä ja minun piikkiini menee saman verran.
Seuraaminen. 8. Voi pyhä Sylvi! Hiski seurasi ihan kelvollisesti, mutta...Kaksi kertaa mokasin käskyn noudattamisessa: kerran taisin kääntyä väärään suuntaan ja kerran tein jonkun käännöksen ihan ihmeellisesti. Tästä menee meikän piikkiin ainakin yksi piste. Kamalan pitkä seuruu oli mielestäni: monta kertaa jo olin varma, että nyt se loppui, mutta eikun jatkui ja jatkui ja jatkui. Hyvää treeniä ;) Jännittyneenä näköjään kuuloaistin ja aivojen välinen yhteys katkeaa.
Liikkeestä istu. 10. Eiköhän tuo kympin arvoinen ollutkin.
Tunnari. 7. Ja taas mamma mokasi. His lähti kuin tykinkuula, ja haistelusta paistoi epävarmuus kauas, sorkki siinä vähän sitä sun tätä, mutta toi kuin toikin oikean, jonka kyllä oli bongannut ihan heti.
Tuomari nuhteli minua aivan aiheellisesti (lempeästi tietenkin;)) siitä, etten yhtään katsonut koiraa, kun ilmoitin olevani valmis ja lähetin sen kapuloille. Oli impannut juuri antaumuksella lattiaa...

Toisen erän alkuun olin saanut itseni jo kuosiin, sylkirauhaset toimivat kutakuinkin normaalisti ja Hiskikin vaikutti itsevarmalta. Leikkimään se ei kyllä suostunut, sen verran paineessa oli :o
Hyppynouto. 10. Tämä olikin tosi hieno, ja pelkästään Hiskin ansiosta. Kapula kieri hirvittävän pitkälle vinoon vasemmalle. Ajattelin kylmästi, että tätähän me ollaan treenattu ja laitoin pojan hakemaan. His lähti reippaasti, nappasi kapulan - ja tuli aivan suoraan eteen.
Metallinouto. 8. Hiski haki taas erinomaisella draivilla, suorastaan kaahasi, mutta luovutuksessa pompsahti irrottaessaan taaksepäin ja hämmentyi sitten sen verran omasta hölmöilystään, että siirtyi vinoon sivulle.
Luoksetulo. 9,5. Jeeee! Olin erittäin tyytyväinen enkä edes ihan tiedä, mistä se puolikas meni. Ehkä annoin maahanmenokäskyn himpun myöhässä.
Kaukot. 8!!!! Tämä oli ihan uskomattoman kiva lopetus. Olen koko ajan  lähtenyt siitä, että kutonen on ehdottomasti maksimi, mitä me voidaan tästä saada, koska liike ei ole vielä valmis. Mutta His yllätti: kaikki vaihdot se teki nopeasti ja varmasti (enkä minäkään sössinyt käsimerkkien kanssa, ihme kyllä). Eteni jonkin verran, eli siitä ne kaksi pistettä.
Kokonaisvaikutus 10. Taisi JK antaa kympin kaikille ;)
Yhteensä 270 pistettä, 1-tulos siis. 2. sija/5.Kurttilisähän tuossa on, eli en kuvittele liikoja.

Hiski sai herkkujen lisäksi ihanan karvaisen lelun, jota se oli jo odotteluaikana kovasti kuikuillut ja yrittänyt ottaakin, kun se oli siinä lähellä tuolilla. En tiedä, oliko järjestäjät ihan vartavasten järkänneet sen juuri Hiskille. Lisäksi tuli lahjakortti, jolla saa 50 prossan alennuksen järjestävän seuran johonkin kokeeseen. Eiköhän tuolle käyttöä keksitä.
Olen ihan hepnaadilla lyöty: nyt olisi taskussa menolippu evl:ään eikä minun edes pitänyt tokoa harrastaa. Ei me kylläkään siirrytä aikoihin seuraavaan luokkaan, haluan nyt lisäkäyntejä voittajassa, me tarvitaan Hiskin kanssa molemmat ehdottomasti tokokoerutiinia. Syksyllä vasta voi-kokeisiinkin. Treenattavaa on vaikka kuinka.
Yleisesti ottaen ei tullut järisyttäviä yllätyksiä. Ensimmäisen satsin liikkeiden pistemenetyksistä suurin osa menee ohjaajan jännityksen ja koiran epävarmuuden piikkiin. Toinen liike-erä sujui jo rennosti ja Hiski oli paljon paremmassa mielentilassa. 
Hiukan yllättävää oli Hiskin mahdoton hinku maton haisteluun, mutta eihän se käskyn alla sitä tee. Toinen vähän huono juttu oli se, että His ei liikkeiden välillä juuri noteerannut "yhdessä"-käskyä, joka nyt on ollut merkki siitä, että on kuljettava vierellä ja jota on treenattu aikalailla. Tosin tuomari kehui koiran hallintaa. Mutta tämä on nyt pakko ottaa oikein urakalla työn alle, ihan PK-kokeidenkin takia.
Hiskiä ja sen intoa kehuttiin kovasti ja joku jo sanoi haluavansa ehdottomasti samanlaisen, lyhytkarvaisen bortsun. Pitänee alkaa etsiä Hiskille morsianta ;))
Tuomarilla oli ennakko-odotusten mukainen kiltti linja. Kyllä sieltä silti nolliakin tuli ja ihmeekseni malikoirakkoa rokotettiin monestakin pikkuvirheestä. Esim. törmäämiseen JK tuntui suhtautuvan suorastaan ankarasti.
Mutta oli ihan oikea ratkaisu mennä täysin vieraaseen paikkaan, mutta lauhkealle tuomarille, joka ei heti runttaa maan rakoon. Ehtii niitä tiukkojakin tulla vastaan.
Luulin, että paikalla pitää olla siihen asti, kun koe on ohi. Mutta palkinnot jaettiinkin aina joka luokan jälkeen, eli aikaa meni paljon vähemmän kuin kuvittelin. Unohdin kaikki Hiskin herkut kotiin, mutta syötin sille sitten omat evääni :) Kyllä oli poika voileipänsä ansainnut!!!!
Nyt pidetään tokosta vähän taukoa. Huomenna pienet palauttelutreenit Marjamäessä ja sitten PK-juttujen kimppun.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Oho: tokoa. Ilmaisuakin vähän

Aurinko!
Hra Vemmelsääri alias hra Hiskonen on vuoden 2010 SBCAK:n (Suomen bordercolliet ja australiankelpiet) 2010 palveluskoira. Heta ei ihan heti päästä poikaa ylpistymään: arvojärjestys on ja pysyy ja siinä neitokainen on numero yksi.

TIISTAI
Pirkkahallin parkkipaikalla tällä kertaa Saijan ja Nerin kanssa.
Ilmaisutreeni/haku
Ajattelin aloittaa hakupuuhat pikakelauksella alusta alkaen pitkän, pitkän tauon jälkeen. Saija oli kaksi kertaa maalimiehenä Hiskille, ei edes piilossa. Irtorulla+näyttö. Ensimmäisellä kerralla Hiski ei meinannut tajuta irtorullaa, vaan yritti epätoivoisesti hamuta rullaa kaulastaan ja sai lopulta ongituksi  suuhunsa"apukahvan", so lyhyen remminpätkän, joka oli kiinni sen kaulapannasta. Hoksasi lopulta sen irtorullankin. Kyllä oli intoa ja iloa! His oli metrin irti maasta ja silmät loistivat.
Toko
Aloitettiin häiriöseuruulla: Saija riehui minkä kerkisi ja kyllähän His muutaman kerran halpaankin meni. Aika hyvin silti piti pintansa.
Ruutu. Jotain sählinkiä aluksi: olisko ollut outo ruutu: siniset nauhat ja keltaiset tötteröt. Jäi liian eteen, mutta käskin silti maahan. Oli kääntänyt käpälänsä rullalle ja vääntänyt itsensä muutenkin ihan pienelle mykkyrälle, ettei vaan koskisi nauhaan! En mä tällaista ole sille opettanut! Johtunee siitä, että kaukoissa on Hiskin edessä ollut paljon kaikenlaisia esteitä, joista se ei ole saanut ylittää. Mutta täähän on loistava sovellus: ilman tätä akrobatiaa olisi ollut ruudusta saletista ulkona! Saija nauroi katketakseen.
Tunnari. Kokeeksi häiriköitynä myös ja kappas: His nappasi ensin väärän, aijai. Vaihtoi kyllä oikeaan, mutta ei hyvä tietenkään.
***
Ruutu uudestaan, paikanhakuna eri puolilta. Yllättäen jäi ruudun eteen, meneehän se uusintakäskyllä ruutuun. En silti tykkää.
Tunnari uudestaan. Nyt kasa + oma vieressä. Palkka lensi heti omaan tarttumisesta.
Kaukot. Ensin läheltä, jossa piti aika hyvin paikkansa. Sitten kaukaa ja siinä S-I:ssähän se siirtymä tulee.
Luoksetulo. Pelkkä läpiajo tötteröiden ohi.
Lopuksi leikittiin ihan hurrrjasti omalla kapulalla, jonka His sai taas rouskia tikuiksi :D 
Kivat treenit, mutta turhan koleaa. Koska se kevät oikein tulee, häh?

KESKIVIIKKO
Matkalla Lempäälään piti käydä "jossain" vähän treenailemassa. Ensin ajoin Marjamäen hallin pihaan. Sillä  jäällä olisi Kiira Korpi voinut vetää piruetteja. Ideaparkin parkkiksella taas puhalsi järkyttävä tuuli. Hautausmaan parkkiksella myös liukasta, samoin Innilän hiihtomajalla. Päädyttiin sitten Levekin kentälle. Annoin Hetan suhmuroida seassa vinkulelunsa kanssa. Se suistikin Hiskin sopivasti raiteiltaan.
Häiriöseuruuta ensin Hetan inhottavan vingutuksen säestyksellä, neito tyrkytti myös leluaan toistuvasti mulle heiteltäväksi. His oli melko järkyttynyt välikohtauksista, mutta kesti ne kuin mies.
Ruutu. Mulla on uudet keltaiset tötteröt ja ne nyt näyttävät aiheuttavan jotain kummaa ruutusokeutta. Eivätkö  erotu lumesta?  Ihan oikeasti His ei ensin tajunnut, missä se ruutu muka on, mutta kun lamppu syttyi, niin eihän siinä sitten mitään. Paikan hakua eri suunnista+kaukaa.
Luoksetulo. Ensin stoppeineen, erittäin hyvä. Sitten läpiajo.
Tunnari. Ensin leikittiin omalla. Vingutin lelua ja heittelin sitä Hetalle, samalla kun His haki omaa. Pikkasen oli pinna kireänä, mutta teki töitä, kun oli pakko. Palkkasin jo puolimatkan tuonnista.
Kaukot. Läheltä taas ihan hyvin, kaukaa eteni puolikkaan itsensä. Eilisen ruutunauhaepisodin jäljiltä kokeilin laittaa Hiskin eteen sen oman remmin. Pysyi sen takana! Eli se kunnioittaa mitä tahansa "estettä" edessään eikä tule yli. Tästähän voisi nyt edetä niin, että käyttäisi aina ohuempaa ja ohuempaa nauhaa ja lopulta vaikka karhunlankaa. Ja sitten ei mitään.. Ehkä kokeillaan.
***
Sitten pystytin parkkipaikalle oman hyppytelineeni, kun ei kerta kentän koppiin pääse, siellä olisi kaikki vermeet, grrr.
Hyppynouto. Heittoja suoraan ja vinoon/eteentuloja/sivulletuloja//hämykäskyjä/seurautus telineelle. Palkkoja eri kohdista, välillä ei palkkaa ollenkaan. Eteentulossa jää kyllä toisinaan vinoon, pitäisi hyppäyttää mahdollisimman kaukaa.
Metallin nouto. Iskunoutoja, ylipitkiä noutoja, palkkoja ei paikoista, eteentulo, sivulletulo. Sujuihan ne.

TORSTAI
Saijan ja Nerin kanssa Meirän hallilla. Saija käskytteli.
Seuraaminen. Oli ehkä hiukan tavallista levottomampaa ja painoikin. Ainakin yksi vino perusasento. >Sos. palkka
Liikkeestä istu. Ihan ok. >Sos. palkka
Luoksetulo. Oikein hyvä. >Sos. palkka
Ruutu. Ensin jäi ruudun eteen ja sitten uusintakäskyllä vielä ruudussakin liian eteen >Lelupalkka
***
Hyppynouto. Oikein mallikas. >Sos. palkka
Metallinouto. Mainio luovutuskin. >Sos. palkka
Tunnari. Agiliitäjien älämölö kaukui jälleen kivasti taustalla...Mietin jo hetken, helpotanko jotenkin, mutta otin riskin ja tehtiin ihan virallisesti. Ja meni hyvin! Luovutuskin vimpan päälle. >Palkaksi oma kapula, jonka sai pistää tikuiksi
Kaukot. Eteni hiukan vajaan puolikkaan omasta mitastaan + yksi lisäkäsky. >Palkka
***
Ihan lopuksi vielä korjaussarja ruudusta.
Jäi oikein tietäväisen näköisenä seisomaan ruudun eteen aivan vierestäkin lähetettynä, en enää voinut kuin nauraa. En yhtään tiedä, mitä siellä siellä hra Hispanderin päässä nyt raksuttaa, mutta eiköhän nuo ruutupalikatkin taas löydä paikkansa jossain vaiheessa.

Ilmaisu/haku
Pihassa Saija oli kaksi kertaa maalimiehenä lakanan alla. Nyt oli kiintorulla, ihan turhaa sählätä niitten irtojen kanssa. Heti ensimmäisellä piilolla His törmäsi Saijan nenään tosi kovaa :(
Otin homman hallinnassa ja olikin yllättävän vaikeeta. Tämä on nyt prioritteettilistalla ykkösenä, kun aletaan treenata hakua oikeesti.Olen ollut ihan liian lepsu.


maanantai 7. maaliskuuta 2011

Kisamaisesti

Tokokoe leikisti
Tamskin Tallilla maanantaiaamuna Lilin kanssa, kaikki liikkeet kahdessa erässä, "vanhanaikaisessa" järjestyksessä. Arvostelu kurttimaisesti ;) Lili liikkuroi kuten oikeassa kokeessa.
Seuraaminen. Tuntui hyvältä ja Lilin mukaan näyttikin. Annoimme arvosanaksi 9.
Liikkeestä istu. Hyvä. 10
Luoksetulo. Hyvät stopit, tasainen vauhti, hyvä eteentulo ja suora sivulletulo. Lilin mielestä 10
Ruutu. Meni mokoma sivusta sisään. Muuten ok. 8
>Palkka
-----------------------------------------------------
Hyppynouto. En mä muista mitään häikkää, mutta annetaan 9
Metallinouto. Kapula kieri rutosti vasemmalle ja His tuli vinoon ja liian kauas eteen, sivulle tuli suoraan. Vauhti oli kuitenkin mainio ja tarttui reippaasti. 9
Tunnari. Justiinsa, kun alettiin viritellä kapuloita, Luu veti agirundia hirveän haukun kanssa viereisellä kentällä, Hiski jähmettyi ja alkoi tuijottaa sinne. Punainen lanka katosi täysin. Tiesin heti, että menee pipariksi. Ärähdin kunnolla (en tee tätä oikeassa kokeessa) ja His tokeni hetkeksi, mutta touhu oli silti ihan hanurista: toi kerralla kaksi kapulaa, toinen saattoi jopa olla oma. Kun jatkoi kyttäämistä, suutuin kunnolla pitkästä aikaa ja loppuihan se sikailu. 0
Kaukot. Ennuste ei ollut hyvä: Hiskin mielentila oli ihan väärä. Teki kuitenkin yllättävän hyvät ja nopeat vaihdot, mutta eteni oman mittansa. 5
>Palkka
Paikkamakuuta ei otettu kuin hetki, mutta oletetaan, että olisi saatu 10
Yhteensä pisteitä siis kertyi leikkikokeesta 254. Voi olla aika lähellä totuutta ;))
Uusittiin tunnari vielä lopuksi ja homma oli vieläkin vähän hermostunutta. Toi kuitenkin oman.
Ruutu uusittiin myös, ettei jäisi sellaista mielikuvaa, että sivusta meno on ok.
Ihan tyytyväinen olin kaikkeen muuhun paitsi tuohon tunnariin, joka on Hiskin "vahva" liike. Hiski oli itse asiassa kovassa vireessä, mutta ihan vääränlaisessa. Se turhauma...
Olin oikein mielissäni siitä, että His teki kaukojen vaihdot varmasti ja oikein eikä tarvinnut lisäkäskyjä. Eteneminen taas oli ihan odotettavissa.
Otin treenin jälkeen lenkillä vielä tunnarin kolmeen kertaan iskunoutoina, eli palkka lensi heti, kun His oli tarttunut omaan. Ajatuksena nosto oikeanlaiseen vireeseen, jotta liike kestäisi paremmin häiriöitä.
Tällä viikolla treenataan erityisesti:
- kapulan vinoista heitoista palautuksia
- tunnarin "motivointia"
- kaukojen paikallapysymistä (eipä noita ole paljon treenattukaan)
- muita sitten  mausteeksi...

Otettiin metsässä moottorikelkkauralla vielä pudotettu esinekin ihan kokopitkältä matkalta. Hiski seurasi taas tosi hienosti koko 200 metriä.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tämmöisiä treenejä

 PERJANTAI
Jokipohjantien parkkis. Kesko lähettää mulle varmaan kohta laskun kiinteistönsä käytöstä.
Treenattiin ensin moneen kertaan "kehään tuloa". Liikkeitten välit käskyn alla. 
Sitten pätkä seuraamista ja liikkeestä istu. Ei kai noissa mitään ihmeellistä.
Luoksetulo. Stoppi hyvä, mutta annoin maahanmenokäskyn liian myöhään ja Hispander oletti, että on läpiajo, eli meni maihin viiveellä. Uudestaan pelkkä maahanmeno + eteentulo. Hieno. Sitten läpi, eteen ja sivulle, mainiosti.
Ruutu. Se nyt vaan on kertakaikkiaan hyvä :D Olen älyttömän tyytyväinen, että jaksoin puurtaa tämän omalla tyylilläni.
Tunnari. Tähän en nyt saa millään mitään häikkää...Kova tuuli kävi kuten eilenkin, muttei epäröinnin häivää. Ehkä sitten kokeessa ;) Hidastettu luovutus ja sivulle siirtyminen. Hyvin, suorat.
Kaukot. Helpotettuina: ihan läheltä ja enimmäkseen vaihto kerrallaan. Lopuksi taas pelkkiä peruutuskaukoja. Seiso pelkällä käsimerkillä - toimi.
Metallinouto. Aluksi iskunoutona. Hoin ensin "käsky", "käsky": Hiskin kaula venyi ja venyi, mutta pysyi paikoillaan. Vauhtia oli. Vielä pelkkä edestä luovutus ja sivulle siirtyminen. Ok.
Illalla lähikaukot uudestaan.
---------------------------------------------------------------
LAUANTAI
Koko päivä meni oksennellessa - elämäni rajuin yrjötauti, eipä paljon treenailtu. Piti perua ekat hakutreenitkin. Koirille täytyy antaa iso tunnustus: molemmat makasivat hipihiljaa mun vieressäni koko päivän. Ihan liikkistä.
-----------------------------------------------------------
SUNNUNTAI
Elämä voitti taas! Aamulla olin (melko) pirteä ja heti Hiskille S-M-kaukojumppaa sisällä läheltä, joka vaihdosta palkaten. Hiskin häntä heilui ensimmäisen kerran tässä liikkeessä! Se alkaa oivaltaa, mitä haluan ja ollaan saatu paljon onnistumisia, joista olen päässyt kehumaan ja palkkaamaan ruhtinaallisesti.
Molemmille koirille heti aamulla edellispäivän tylsyydestä korvaukseksi pikkuesineiden hakemista ympäri kämppää, 10 esinettä. Heta oli alkuun vähän pöllähtänyt, mutta sen rauhallinen tyyli tuotti tulosta: neitikoira toi seitsemän esinettä ja poika kolme. Hiski häslää paljon enemmän silloin, kun koirat hakee yhdessä.
Tunnari. Työhuoneella piiloteltiin pelkkää omaa. Luovutuksen treenaamista, sivulletulo jää herkästi jäämään vajaaksi tässä.

Metson parkkipaikalla pitkän lenkin päälle:
"Kehääntuloja" käskyn alla. 
Kaukot, läheltä ja kaukaa, joskus palkka yhdestä vaihdosta, joskus monta peräjälkeen.Yksi kerta kisamaisesti: ensimmäisen kerran kaikki vaihdot onnistuivat muualla kuin kotona  pitkältä matkalta niin, että olisi saatu jopa pisteitäkin, jos olisi ollut koe. Ei liikkunut yhtään. Yksi lisäkäsky. 
Ruutu.Kolmesta suunnasta, yhdestä taas hinkua vasemmalta sisään. Kummallista. Muuten supersellainen. 
Luoksetulo. Miksi mä en voi antaa niitä pysähtymiskäskyjä ajoissa? Läpiajoja ja lopuksi leikistä monta kertaa "seiso" ja "maahan". 
Tunnari. Tuuli taas melkoinen, eipä haitannut varmaa tahtia.
Olisi ollut vielä illalla hallitreenit Marjamäessä, mutta jätin väliin, väsähdin paljosta ulkoilusta.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Ei päivää ilman tokoa

Olen hurahtamassa tokoharrastajaksi - hommasin jo ison kassinkin tokovarusteita varten. Miten tässä näin pääsi käymään?

MAANANTAI
Jokipohjantien parkkipaikka
Saatiin Lili ja Heri treeniseuraksi :)
Aloitettiin häiriöseuruulla: Lili heitteli palloja ja huuteli sitä sun tätä. His oikein puri hammasta pitääkseen pokan.
Metalli, Herin jättisellainen. Heitin ensin itse kauas ja sitten Lili pinkaisi heittämään vielä kauemmas. Tassut käryten kapulalle. Juoksin karkuun ja vaihdoin metskun leluun.
Tunnari. Oma kasan vieressä, käskytettynä. Treenattiin viivyttelyä luovutuksessa ja sivulle siirtymisessä, joissa aina hosun.
Kaukot. Läheltä, Lili heilui Hiskin takana, mistä His otti yllättävän paljon pulttia.
Lopuksi ruutu. Hiukan liian taakse ehkä, mutta hyväksyin.
___________________________________________
TIISTAI
Jokipohjantien parkkipaikka
Kaukoja. Monella eri tavalla. Pikkuhiljaa homma etenee... Tampereen kaupungin koko traktorikalusto jyrsiskeli olematonta lunta kadusta vieressä - varmaan jäänyt määrärahoja makaamaan jollekin momentille.
Tunnari. Kisamaisesti. Kaunista :)
Luoksetulo. Luulin, ettei His kuule pysähtymiskäskyjä traktorimöykältä, mutta kuulipa kuitenkin: pysähtyi kuin  seinään, huhhuh. Ja suorastaan heittäytyi maahan. Harmillisesti vain taas siirtyi sivulle vajaasti. Muutama läpijuoksu lopuksi.
Ruutu, joka oli tahallisen hankalasti luoksarimerkkien takana, ei nauhoja. Lähettelin eri suunnista, hyvin His hakeutui oikeaan paikkaan. Muutama sivulletulo makuulta ruudusta.  Taisi tulla vähän kaartaen.
Kaukoja taas lopuksi, peruuttamisen kautta, jotta jäisi hyvä fiilis ja oikea tekniikka päähän.
_________________________________________
KESKIVIIKKO
Jonniinmoinen läpimurto kaukoissa!!! Kellarikäytävällä matkaa 10 metriä, kaikki mahdolliset vaihdot oikein, ei tosin kovin ripeästi, mutta ehkä korjaantuu rutiinin myötä. Tai sitten ei, ihan sama. Kissanruokapalkka takana, välillä palkka yhdestä vaihdosta, välillä useampi putkeen.
Keskiviikkona ei muuta treenattukaan, mutta lenkkeiltiin auringonpaisteessa sitäkin enemmän.
_________________________________________
TORSTAI
Piti sitten valita Suomen tuulisin paikka treenaamiseen: Pirkkahallin iso parkkis.Iso osa ajasta meni muovitötteröiden perässä juoksemiseen. Kesken treenien tuulenpuuska tarttui myös upouuteen, arvokkaaseen Biltema-kassiini (1,99), vaikka se oli täynnä tavaraa ja lennätti sen keskelle auraamatonta lumikenttää. Usutin Hiskin sen perään, mutta eipä tuo osannut sitä tuoda. Vanha pelastuskoira Heta olisi kiidättänyt kassin mulle alta aikayksikön, mutta kun ei ollut mukana.
Tuuli puhalsi suoraan luihin ja ytimiin. Hyppytelinekin oli mukana, mutta sen pystyttämisen jätin suosista, ei se olisi kestänyt pystyssä nanosekuntiakaan.
Liikkeestä istu. Ihan hyvä>sosiaalinen palkka
Metallinouto. Nyt oli hyvä vauhti ja into, iskunoudot on kai tehneet tehtävänsä>sos.palkka
Kaukot. Kisamatka. Kuusi vaihtoa. Kahteen vaihtoon tarvitsi kaksi käskyä ja oli edennyt noin puolikkaan oman mittansa. Hirveän kireä yleisilme/korvat päätä myöten>sos. palkka
Luoksetulo. Annoin seiso-käskyn surkean myöhään ja otettiin uusiksi, Muuten ok, mutta vino luovutus>sos. palkka.
Seuraaminen. Taisi painaa ajoittain hiukan, muuten tuntui hyvältä>sos palkka
Tunnari. Mallikas kuin mikä>kunnon lelupalkka
Ruutu. Kolmesta eri suunnasta, keskimmäinen kokonaisena liikkeenä. Vau, miten hienosti kaikki!> lelupalkat
Luoksetulo uudestaan, takapalkka seisosta ja sitten kaksi läpiajoa.
Kaukoja  taas kaukaa. Takapalkkana jokaisesta vaihdosta kissanruokaklöntti. Oikein hyvästä vaihdosta ruoka+lelu.
Ja lopuksi rentoja ja nopeita vaihtoja peruutuksista humputtelemalla.
Hiskiä ahdistaa selvästi "seiso"-käsky, joka kieltämättä onkin epälooginen,sillä käytän samaa luoksetulossa. Pelkkä käsimerkki näyttäisi toimivan tässä paremmin. On aina fiksua vaihtaa käskyjä viikkoa ennen koetta ;))