Hiskiä muistettiin

Onko tarpeeksi voimakasta? Sitän ne tuomarit aina kysyy

Hiski on Pohjois-Hämeen kennelpiirin paras palveluskoira vuonna 2013. Ei yhtään pöllömpää. En osannut edes tämmöistä odottaa, eli oli varsin iloinen yllätys.

Treenejä on jatkettu lähinnä haun merkeissä. Uutta rataa olen käynyt merkkaamassa ja värkännyt yhden risuviritelmäluonnonpiilon. Rataa riittää nyt vaikka 400 metriin asti ja hyviä piilojen paikkoja on vaikka kuinka paljon. Aika ihanaa maastoa! Jos ei lasketa sitä mielenkiintoista kivikkoa vasemmalla puolella...
Mutta nyt on Levekillä aika huikeat maastot, kiitos UPM!. Ja kun yhdistyksellä on kolme hienoa kenttää ja palveluskoiratouhuun suopeasti suhtautuva hallitus, niin pk-harrastajan asiat ovat nyt loistavalla tolalla :D
Hiskin haut ovat sujuneet hyvin. Aina jotain viilaamista tietenkin on, mutta nyt olen päättänyt, että yritän tästä eteenpäin järjestää treenit niin, ettei kovin paljon tarvitsisi vääntää, vaan päällimmäisenä olisi aina hyvä fiilis molemmille.
Yksi kuuden esineen ruutu kaistaleittain on tehty. Ja tottista yhteensä ehkä semmonen vartti...
Viestiä jatketaan taas tällä viikolla. Tilasin oikein viestikaulaimen. Uups, täähän alkaa olla vakavaa.
Ja tänään BH-kurssia vetämään. Oikeastaan ihan mukavaa.

Rölli odottaa uhria. Kädestä ehkä tunnistaa ihmiseksi. Tai sitten ei

Pahalla päällä, mutta His on rautaa

Sunnuntaiaamuna lätkäistiin märkä rätti vastaan pläsiä. Minähän olen koko ajan kuvitellut olevani menossa Jämille pohjoismaitten mestaruuskisoihin, eli NOMeihin syyskuun puolivälissä ja treenaaminenkin on tapahtunut aikalailla toi tähtäimessä. Mutta en olekaan.
SPKL:n hallitus on suuressa viisaudessaan päättänyt, että tänä vuonna NOM-edustus valitaan tämän vuoden SM-kisojen perusteella, kun viime vuosina menijät on valittu edellisvuoden tulosten perusteella.  Olen pettynyt ja hyvin, hyvin vihainen. Ei siinä mitään, jos systeemiä muutetaan, mutta olisivat kertoneet jo syksyllä.
En nyt viitsi tänne kirjata, mitä kaikkea päässä on pyörinyt, mutta  mitään säällisiä perusteluja en ole saanut., vaikka olen kysynyt Niitä pitää vain arvailla. Lehdessä kuulemma sitten. Mahtavaa.
Eilisiltana jo kyllä oli semmon en fiilis, että "prkl, me viä näytetään niille."
Ja lisään vielä, että pari hallituksen jäsentä oli koittanut vastustaa äkkinäistä päätöstä, mutta olivat hävinneet. Hatunnosto heille. 

Mutta onneksi on kaikkea kivaakin.
Esimerkiksi viesti. Siihen taidan nyt panostaa ilman paineita. Sitä on harrastettu Susannan suosiolllisella avustuksella semmoset 4-5 kertaa ja mieli tekisi kiihdyttää treenitahtia.Hiski on ihan retkussa Susannaan, joka pidetään nyt pelkästään viestitätinä, ei saa olla edes maalimiehenä haussa.
Susanna on ollut joka kerta metsäpäässä ja niin varmaan jatketaan. Suski leikkii kunnolla ja minä palkkaan maltillisesti. Matkaa on pidennetty hitaasti, koitan nyt välttää hosumista. Viimeksi unohdin ottaa pallotkin  mukaan, mutta eipä hätää: Susanna leikitti Hiskiä kahdella kepillä...
Ans kattoo nyt. Jossain vaiheessa tarvittais sitten yhteistreenejä. Toistaiseksi kaikki on sujunut just eikä melkein. Sain jo itseni kiinni kattelemasta kokeita. Aika paha.

Piilonkiertoja on jatkettu harvakseltaan ja matkaa pidennetty, maalimiehitystäkin on ollut. Ei se nyt ihan putkeen aina ole mennyt. En tiedä, onko tästä mitään hyötyä - olisi ehkä ollut, jos olisi aloitettu ihan nuorena.

Haussa Hiski näytti taas eilen, mistä kukko pissii. Silloin, kun se tekee tolleen, sitä ei kyllä pese kukaan: mahtavat suorat, sopivankokoiset laatikkopistot ja upeat näytöt. Hallinta ok. Rataa tosin vain 200 metriä, kolme maalimiestä, kaikki samalla puolella. Ainoa hiukan mietityttävä asia on vauhti: kovalla helteellä se voi olla pieni ongelma.
Hiski on kestänyt kaikki korjaamiset ja höykytykset, uudelleenlähettelyt, ohjajan torveilut, karmeat superärsyketreenit yms yms kurmootukset ilman minkäänlaista motivaation menetystä. Pari kertaa sille on  nyt tehty "hajuärsykkeestä luopumistreeni" so saa hajun  maalimiehestä kauempaa radalta, mutta on mentävä suoraan sinne, minne näytän. Ja menee. Kova jätkä, sanon vaan. Onnellinen Ykkönen. Ylivoimaisesti Paras.

Pari esineruutukaistaletta ja yksi kokomittainen ruutu kaistalehakuina, viisi esinettä. Näissä sama juttu: aivan suvereeni.