Veli Vee - virallinen valio :)))

Veli Veehän on Hiski, joka oli "Lauran pentuna" nimeltään Veli Vekkikaulus. Eli Hiski on nyt sitten kunnolla KVA, kun espanjalaissetä lykkäsi sille peräti EH:n tänään Porin kv-näyttelyssä. Vielä puuttuu paperivahvistus, mutta kai tuo on vain muodollisuus. 
Olikin kiva retki Poriin raviradalle: ihan erilainen päivä kuin Pirkkahallin karmeassa ahtaudessa. Kehän reunalla oli mukavia ihmisiä, jotka neuvoivat hymyilemään tuomarille. Minähän sitten irvistelin kuin jakoavain koko ajan. Enpä tosin tiedä, oliko tosta apua, voipi olla, että ukko piti mua umpihulluna ja halusi äkkiä eroon. Jännitin hampaiden katsomista, kun His päätti murista Taina A.:lle Punkalaitumella vastaavassa tilanteessa oikein kunnolla. Mutta Hispander oli varsin valloittava ja tuomari kehui koiran luonnetta "miellyttäväksi". Onhan se - enimmäkseen...
Eipä espanjalaissetä paljon Hiskiä kopeloinut eikä mielestäni katsonutkaan. Luulen, että ymmärsi ihan alusta asti kupletin juonen. Kun se sininen nauha otetiin esille, tuulettelin oikein kunnolla ja suu oli korvissa ihan pinnistämättä. Kehäsihteeri kysyi, tuliko koirasta valio ja myönsin. Asia selitettiin tuomarille, joka myös hymyili leveästi ja tokaisi, että "kyllä minä sen jo arvasin."
Tämä tuomari kehui niitä asioita, joita edellinen tuomari moitti. Älyvapaata touhua. Nyt Hiskin pää ja kaula olivatt hyvät, viimeksi pää oli liian pieni ja kaula lyhyt. Tuskin noissa on parissa kuukaudessa mitään muutosta tapahtunut. Hännästä ei nyt puhuttu mitään, vaikka ihan tötteröllä se nytkin oli. Selkälinja on kuulemma hyvä, mutta "could have a little bit more of bones. He needs more substance, especially more coat."  Joo, niin varmasti, mutta olen varma, ettei niiltä turkkikoirilta löytynyt pehkon alta semmosia lihaksia kuin Hiskillä on :)
Hispander käyttäytyi melko hyvin muutenkin, pientä pörhistelyä esiintyi tottakai.
Lopuksi otettiin sivummalla vähän perusasentoja (paranevat), eteentuloja ja maasta ylösnousuja, joissa olen nyt käyttänyt jämäkämpää käskyä - tuntuu tehoavan.
His sai palkaksi uuden vesilelun (on niitä aika monta jo ennestäänkin...), kun ei löytynyt semmosta kahvallista isoa palloa, jota kovasti etsin. Ja herkkuja tietysti.

Upouusi uimalelu ja Riitan ja Pekan lahjoittama valiopokaali.

- Saiskos tätä nyt lähteä kokeilemaan?

Toimii!

- Onko pakko jo lopettaa?

Tending-leirillä

Keskiviikko
Paikalla vain PK-ässämmiin menijät, eli täsmätreeniä.
Tottis 
Kisamaisesti, Ässän parina. His suoritti ensin. Seuraaminen ei ihan törkeimästä päästä, muttei missään mielessä hyvää. Telineitä en ottanut. His ei ollut oikein sopivassa mielentilassa, oli hermostuneen oloinen. Virheet: seisoi istumisen (voi hemmetti), vino eteentulo luoksetulossa (voi peeee). Paikallamakuu levotonta eikä noussut ensimmäisellä. Varmaan muitakin, mutten muista. Ei lainkaan hjyvä, ei....
Pudotettu
Tehtiin sikasikakamalankamala rata vinottain 3-4 soratien yli. Täydellinen suoritus Hiskiltä.
Esineruutu
Sirke ja Hanna O. olivat ideoineet "hauskan" (Sirken ilmaisu) esineruudun. Oli kyllä tosi hauska :( Ruutu sisälsi motokrossaajien käyttämät sorabaanat, joiden reunat oli osittain niin jyrkät, ettei niitä pystynyt inehmo kiipeämään. Eihän Hispander-reppana löytänyt kuin yhden esineen, kahden kanssa autoin menemällä lähelle. Hautovan kuuma ilma eikä pienintäkään tuulenvirettä.
Tarkkuus
Pienenpieni arpakuutio, jonka His löysi hyvin ja otti, mutta räkäisi.
Torstai
Haku
Hakuradan alku niitten sorateitten risteyksessä. Kulmat ääniavuin, sitten valmiit. Kaksi ilmaisua. Ok hommeli muuten, mutta takaryöskentelyn makua ilmassa, mikä johtui melko varmasti siirtyvistä maalimiehistä.
Esineruutu
Nyt oli tavallinen metsämaasto. Hiskille kolme esinettä. Pelkkää hyvää: kolmella suoralla pistolla kolme esinettä.
Tarkkuus
Ruutu pissautettiin sekä nartulla että uroksella vaikeusasteen lisäämiseksi (kaikkea  sitä pitääkin kokeilla). Hiskiä inhotti ihan simona ja sen oli pakko nostaa koipea, mutta nosti se esineenkin.  
Toko
Ansu koulutti. Kysyin apuja seuraamiseen. Aika yllättävää. Sain aikaan malliksi tosi huonon seuraamispätkän. Ankaran raadin mukaan kyse on siitä, ettei Hiski osaa edes perusasentoa, eli se on aivan liian edessä ja auraa, minkä kyllä tiesin. Sain pyyhkeitä siitä, että olen auttanut koiraa aivan liikaa. Lähtökohta on, että Hiskin pitää itse aktiivisesti etsiä oikeaa paikkaa, kunhan sille on ensialkuun kerrottu, mikä on se oikea paikka. Nyt siis tehdään pentutreeniä, ohjataan namilla oikeaan paikkaan. Seuraavassa vaiheessa se pyydetään sivulle eri suunnista enkä saa katsoa sitä yhtään tai tehdä mitään liikettä sen auttamiseksi, Sitten 1-2 askeleen liike ja nopea pysähdys ja taas koiran pitää itse korjata paikka, ei pienintäkään apua sille. Mahdollisesti jo 500 toiston jälkeen alkaa kuulemma jotain tulosta tulla. Tätä se teettää, kun on tyhmä ja laiska ja lisäksi treenaa liikaa yksin.
Aloitin jo heti saman iltana noin 50 toistolla.
Perjantai
Toko
Ohjattua, johon sain hyviä ohjeita. Ruutu, hyvin ensin kisamaisesti, sitten paikan hakua. Ruutu näyttäisi olevan aika hyvin hanskassa. Merkkiä/törppöä harjoiteltiin myös.
Esineruutu
Kunnon ruutu taas, otin  vain kaksi esinettä, ne ihan hyvin.
Jälki
Katja polki 350 metriä pitkän jäljen, kolme keppiä. Jana oli pitkä ainakin 40 metriä. His eteni suoraan ja vauhdikkaasti, mutta mielestäni meni jäljen yli (!) ja kääntyi ihmemutkan kautta ensin takajäljelle,  palasi itse. Hillitön hirvimetsä, jälki kulki suoraan hirven makuupaikan yli. Oli ihan h:n kuuma, Hiskin keppien nosto ei ole varmaan ikinä ollut yhtä velttoa: se vain roikotti keppiä suupielessään. Keskityin jarruttamiseen, vaikkei vauhtia kauheesti ollutkaan.
Tarkkuus
Ihan paistinpannuolosuhteissa Katjan tekemä normiruutu. Hitaampaa liikehdintää en ole Hiskillä tarkkuusruudussa ikinä nähnyt, oli ihan hyytelöä, mutta esine nousi nopeasti.

Perusasentotreeniä nyt sitten joka mutkassa. Lauantaiaamuun mennessä toistoja oli jo toista sataa, ei enää namikättä apuna, mikä edistys. Nyt se tulee oikeaan paikkaan jo yli 50-prosenttisesti. Apuohjaaja olisi kyllä kipeästi tarpeen...

Tilannekatsaus: hyvällä mallilla>pudotettu, esineruutu,  jälki, tarkkuus. Hiukan kysymysmerkki>haku. Arvaamattomin>tottis. Viimeksimainittuun siis on nyt pakko panostaa eniten.

Että tämmöinen esineruutu. Sirke odottaa Riskin kanssa, Hanna O. viilettää viemään esineitä.

Sirke kaivelee hakuvermeitä, Nina tankkaa nestettä.

Hakualueen oikeaa etukulmaa.

Ja tästä talon läpi lähetys vasempaan etunurkkaan. Mökin takana taas soratien ylitys.

Jälkiä, pudotettu ja pupu

Jälkiä
On tehty kolme kpl, kaikissa sama teema: eka keppi toisten keppien ja risujen seassa noin 100 metriä lähdöstä, kulman jälkeen. Jäljet vain parisataa metriä. Janat ovat olleet 30-40 metriä: oikealle, oikealle, vasemmalle ja kaikki ovat menneet hyvin, kop, kop.
Kaksi kertaa His on porhaltanut sen ensimmäisen keppikasassa olleen kepin ohi, mrrrrrr. Tuosta kyllä huomaa, että pojan jäljestys on aika huoletonta, varsinkin helpossa maastossa. Kolmas kerta onnistui kepin osalta, mutta sillä His lähti melkein heti jäljennoston jälkeen seuraamaan marjastajan jälkeä (jonka näinkin). Noh, pääsin korjaamaan eikä tuo Hiskin vika noin jäljen alussa edes ollut. Tälle jäljelle järjestin vielä semmoisen lisämausteen, että tein kulman ihan tien viereen. Ja siis tiellä paljon jälkiä. Kyllähän Hispander siellä tiellä ensin kävi ihmettelemässä.
Pudotettu
Pellolla, yli polven ulottuneessa kuivassa heinässä/ohdakkeissa. Hauskaa, kun koiran näki koko ajan vilistävän siellä heinikossa. Eihän tossa mitään vaikeaa ollut.
Toko/tottis
Törppöä ja suuntia siellä sun täällä. Mun mielestäni His on oppinut merkin ällistyttävän nopsasti  tai voi olla, että kaikki koirat oppii sen hyvin, mä en vaan ole tiennyt. Ja muutama kerta ruutua ihan kisamatkoin törpöltä. Ihmeen hyvin.
Pihassa hyppelytekniikkaa ja kapulatreeniä. Vinoonheittoja, joista palkka välillä heti edestä, välillä vasta sivulta.
Ma-iltana käytiin Eteläpuistossa (miten mä olen unohtanut tämän paikan!) ja saatiin varsin hyviä häiriöitä. Siellähän on joka puolella pyöriä, koirantaluttajia ja kävelijöitä, mutta lisäksi menossa oli agiharkat kentän päässä ja kesken treenin jänöjussi järjesti ihan ekstrakattauksen: olin lähettelemässä Hiskiä merkiltä eri suuntiin, kun pupunroikale ilmaantui jostain ja istahti kaikessa rauhassa alle 10 metrin päähän Paavo-kapulasta.Ja istui. Ja istui. Istui hievahtamatta kuin jänöjussipatsas. Hiski yritti jo tuijottamalla saada sitä liikenteeseen ja minä taputtelin käsiäni. Mutta ei Hispander lähtenyt pupua moikkaamaan, hyvä poika. Käännettiin sitten pitkäkorvalle selkämme ja jossain vaiheessa se oli suvainnut poistua.
Otin Hiskille pitkän seuraamispätkän suoraan kohti räkyttäviä agilitaajia ja ihme kyllä se seurasi koko matkan hienosti eikä kontakti tipahtanut kertaakaan.
Lopuksi ilmoitin Hiskille, että nyt poika "uimaan" ja se oli ihan moilasena. Mitä, missä? Vanajavesihän jäi kotipihaan. Mutta kun Pyhäjärven ranta oli ihan vieressä, His sai pulahtaa sinne. Tällä kertaa kyllä toisten koirien hajut veivät voiton kaikista muista palkoista. Ihana sniffauslenkki, jonka aikana His merkkasi paikat valehtelematta viiden metrein välein.

Metsässä

Hitsinhitsi, kun pitäisi treenata niin montaa EK-juttua...
Jälki
EK:n mukainen normijälki joka suhteessa. Jana 40 metriä, jälki oikealle. Maasto "tavallista" hirvimetsää, ruokintapaikkakin ihan keskellä. Marjastajien suosimaa aluetta myös.
Loistava suora jana ja lähtö heti oikeaan suuntaan, jeejeejee. Ensimmäinen keppi jäi. Lisäksi poika nosti muutaman kerran päätään sen näköisenä, että hirvi hiippaili jossain. Jatkoi kyllä hommiaan heti, kun huomautin. Luulen tietäväni, miksi keppi ei noussut: jätin mäntykepakon tahallani metsäkoneen tienpohjalle (tiellä ei yleensä koskaan ole keppejä ollut), jossa oli paljon muutakin mäntyistä tikkua, kepinpätkää ja risua. Kolme muuta keppiä piilotin varpujen alle, tämä yksi oli ihan näkyvissä, mutta siis muiden keppien seassa.
Mentiin sitten jäljestyksen päätteeksi ihan vaan kävelemään sinne maastoon jääneelle kepille päin ja His nosti sen ilman mitään käskyjä. Taidan järjestää Hiskille seuraavallakin kerralla tällaisen ansan.
Esineruutu
Otettiin motivaatiotreeni, kun e-ruudut on viime aikoina olleet aika rankkoja ja pitkäkestoisia. Samalla myös pistotreeni. Tallasin koko ruudun, mutta vein pikkuesineen ihan eteen oikealle ja Hiskin oman frisbeen oikeaan takakulmaan. Lähetin oikeasta kulmasta. His reagoi välittömästi hyvin pikkuesineeseen ja toi. Heti perään nousi frisbee takakulmasta. Jätettiin tähän, sain mitä hain ja olin oikein tyytyväinen :)
Tarkkuusruutu
Pieni muoviesine, joka tietysti löytyi heti, kun mitään häiriöitä ei ollut.

Sadetta ja paistetta

Kisamainen PK-tottis, Nokia
Melkoisesti pudotti vettä, jyrähteli ja salamoi torstaina, kun kokoonnuttiin isohkolla porukalla Nokian majalle tottistelemaan.
Hiski suoritti ensin grotskun parina. Ei kai se kamalan huonokaan ollut, kivassa vireessä ainakin. Kaksi kertaa pölläytin  ilmoon mennessä kuikuilusta ja kontaktin tippumisesta pitkän suoran lopussa takaisin tullessa. Palkat seuraamisen lopuksi, istusta, seisosta, eteenmenosta ja paikallamakuusta.
Virheet/treenattavaa: seuraamisessa kaikenlaista pientä väärän paikan lisäksi + mm. ei istunut kunnolla hlöryhmässä, ennakoi yhden sivulletulon telineillä, hipaisi menohypyssä (oho). Ja oli kuulemma taas teputtanut kovasti telineen takana, voi itku.
Haku
Hiskille to-iltana EK-rata, eka ukko oikeassa kulmassa ja toka kuopassa ihan vasemmassa takakulmassa. Hallinta mukana ja eka ei palkannut. Yksi hämypiilo. Yllättäen saatiin ihan tyhjiäkin, taisi tulla peräti viisi kappaletta. Pääasiassa hyvät, syvät pistot ja hyvät rullantuonnit.
Virheet/treenattavaa: nykäisin taas ikävästi ensimmäiselle näytölle lähdössä, His oli lentää taaksepäin, mistä seurasi vauhdin hiipuminen. Minä ääliö en opi millään tota näyttötekniikkaa. Seuraavaksi saa maalimiehet vähän huudella.
Viimeisellä ukolla ei meinannut löytää minua: katseli pitkään rulla suussa kauempaa, että missä pirussa se mamma on. Tässä tuli semmonen moka, että muu porukka oli jäänyt pahasti jälkeen ja olin jo edennyt alueelta ulos. Lisäksi pitää muistaa pitää yllä sitä pientä puheenpörinää. 
Viimeinen tyhjä pisto jäi matalaksi ja uusittiin. Sitten sainkin huutaa monta kertaa pois. Pilli unohtui...
Toko
Perjantai-aamuna Lilin kanssa Levekin kentällä hikisissä merkeissä.
Ihan alkuun ihan pikkuisen seuraamista namein, käännöksiä, Lili naksutteli.
Sitten törpön muistuttelua, sitten ihan kunnolla lähetys merkille (hyvin!) ja siitä ruutuun. Nappiin meni.
Ohjattua. Päätin toimia Jonten neuvojen mukaan. Eli kapulat ensin vasemmalle ja oikealle melkein 90 asteen kulmaan merkistä. Ensin Paavo ja palkka, sitten Jyrki. Ja toistoja. Eli ei ollenkaan kapulan tuontia vielä, vain suuntien kaaliin ajamista. Lähetys törpöltä. Hyvin sujui tämä.
Tunnari kisamaisesti. Hyvin löysi ja otti oikean, mutta palautus hipsuttelua. Pitänee taas tehdä leluun vaihtoa lennosta, että saisi vähän vauhtia. 
Herin jälkeen vielä uudestaan ruutua eri suuntaan, kun Lili teki toisenkin ruudun. Nyt olikin vaikea: valkoiset nauhat ja keltaiset tötsät, ei ensin löytänyt koko ruutua. Otettiin suosista ihan vain oikean paikan hakua eri puolilta ja läheltä..
Tottis
Toijalan kenttä, pe-illan huumaa eli lähinnä hikeä.
Enimmäkseen auttelin Marja-Liisaa hypyttämään Viciä. Hiskille ensin vähän namiseuraamista ja pyörimistä molempiin suuntiin, sitten luoksetulo läpijuoksuna, tasamaanouto vauhtinoutona ja eteenmeno.
Toisessa erässä vain ylipitkä suora seuraaminen (noin 90 askelta), jossa yritin saada kontaktin tippumaan. Ei onnistunut. Lopussa Hiskiä odotti ylläri: suoraan seuruusta palkaksi uimaan Tarpianjokeen. Vähän poika oli että "uimaanko?" Mitä, missä järvi?!?
Pienet, iloiset tehotreenit :)

Hierontaa ja tehopäivä ynnä -ilta

Janat/jälkitreenit
Tiistai oli periaatteessa lepopäivä, koska silloin Hiskillä oli hieroja. Mitään kipukohtia ei löytynyt ja poika rentoutui sydämensä pohjasta.
Ennen hierojalle menoa kipaistiin pikaisesti Kyötikkälässä, jossa ei oikeastaan voinut tehdä mitään kunnolla pitkän ruohon takia. Hiukan seuraamista, eteenmeno ja jäävät heti-palkalla.

Janat/jälkitreeni
Tiistaiaamuna menomatkalla myös kaksi janaa metsään, molemmat jäljet oikealle, janoilla pituutta n. 30 metriä Ensimmäisellä His lähti taas vasemmalle ja menin perässä. Juuri ennen kuin tultiin tielle, jokin "hitsi tää ei menny näin"-lamppu syttyi, poika heitti uparit ja lähti päättäväisesti takaisinpäin. Kokeessahan tämä olisi ollut takajälki ilman muuta, mutta oli hyvä, että Hiski tajusi homman itse ja sai palkan oivalluksestaan.
Loppukeppi oli vasta ojan takana ihan tien vieressä. Huvittavaa, että His etsi keppiä hiki päässä sieltä ojan metsän puolelta pitkän aikaa ennen kuin meni ojan yli. Onpa tainnut tulla jätettyä semmoiseen paikkaan muutama kerta liikaa...
Toinen jana meni ihan nappiin :)
Keskiviikkoaamuna tein pellolle neljä janaa. Kahdelta ekalta jälki lähti vasemmalle, kahdelta seuraavalta oikealle. Janojen pituudet 20-40 metriä. Osa oli pitkässä heinikossa, osa ihan vastaniitetyssä ruohossa. Tällä kertaa ei mitään ongelmia missään. Jokainen jana suoraan ja jokainen jälki heti oikeaan suuntaan, His jäljensi todella tarkasti. Kiva kuin mikä. Ehkä siellä toissapäiväisellä pellolla oli rusakko tai mäyrä loikkinut juuri janojen päällä.

Tokojuttuja
Levekin kentällä keskiviikkoaamuna.
Seuraamista nameilla tyyliin muutama askel, käännös, askel pari, pysähdys ja palkka. Hiskin paikka oli hyvä ja muutenkin seuraaminen poikkeuksellisen korrektia.
Sitten ruutua, ensin paikan hakemista läheltä eri suunnista. Sitten törppöä, johon His tarvitsee vielä useita käskyjä.Ruutuunlähetyksiä törpöltä 20 metrin päästä. Törpölle lähetin ensin läheltä, mutta pidensin siinäkin matkaa.
Ohjattua. Palloilla sekä Paavo että Jyrki. Vein Hiskin aina törpön taakse ja näytin paikan.
Sitten pidettiin tauko, jonka aikana poimin litran vadelmia. Tauon jälkeen samat systeemit, mutta ensin ohjattu ja sitten ruutu. Niin ja ohjatussa tällä kertaa oikein kapulat.Otettiin vain paavoja.
Piti ottaa jotakin muutakin, mutta kentällä oli niin kuuma, ettei huvittanut enää. Heta sai hömpötellä myös kentällä.

Ke-iltana Toijalan metsissä seuraavat lajit:
Esineruutu
Mitattiin oikein narulla, että varmasti oli 50x50 metriä. Porukkaa "katsomossa" runsaasti. Aukeaa, mutta maastovaihteluja. Vieno tuuli oikealta. Hiskille neljä esinettä: oikea ja vasen takakulma, keskellä ja vasemmassa etunurkassa.
Ei ihan Hiskin parhaita esityksiä, oli vähän nihkeenä. Kuumuus selvästi haittaa Hiskiä. Oikealta lähdettiin ja oikeaan takakulmaan asti ei irronnut, vaan puikkaili siellä täällä. Ensin nousi,  hohhoijaa, vasemman etukulman esine, sitten keskeltä, takaa vasemmalta ja vihonviimeiseksi oikeasta takakulmasta. Lähetyspaikkaoli tässä vaiheessa ihan ruudun toisesta päästä...
Haku
Kuusi koirakkoa. Hiskille vain kaksi maalimiestä: oikealla kompostihäkissä lähellä keskilinjaa ja vasemmalla etunurkassa.
Oikein mallikkaasti His kävi tarkistamassa oikean kulman ja takaisintullessaan bongasi piilon. Tähän näytttö  ja hallinta.
Toinen suorapalkalla.
Tarkkuusruutu
Uskon perusteellisesti kaivamassa ja pissaamassa ruudussa muoviruuvi. Aikaa meni paljon, hilkulla, olisiko riittänyt. Selvästi Uskon jättämät jäljet häiritsivät.
Pudotettu esine
Tässä vaiheessa olin jo yksin pimenevässä metsässä .- kello lähestyi kymmentä. Rata oli sikavaikea: välillä risukkoa, kaksi tien ylitystä, pitkää ruohoa ja lopussa hiekkakuopan pohja! Olin aika epäileväinen, kun Hiskikin vaikutti vähän vaisulta. Mutta mitä vielä: hienosti Hispander hanskan kiidätti mulle ja jaksoi hyvin leikkiäkin.
Aikamoinen treenipäivä - ja huomenna taas.

Tyylinsä kullakin

J

- Eiks kukaan voi heittää? Hei, oikeesti, heittäisitte nyt!

- Mulle ei tarvi ainaskaan  heittää. Mä en nimittäin luovu tästä mistään hinnasta.
 

Holtitonta menoa haussa, muutakin törppöilyä

Haku
Su-iltana Toijalan porukan kanssa Riisikkalassa, seitsemän koirakkoa. Uusi maasto ja suurin osa vieraita maalimiehiä (yksi ihan oikea mieskin). Oikea puoli nouseva mäntyrinne, jonka yli ei nähnyt, vasemmalla tasainen, harvahko kuusimetsä, ihan alussa pusikkoa. Ylisyvät tallaukset.
Hiskille mm, mm, tyhjä, mm, mm, tyhjä, mm. Kaikilla maalimiehillä ruokaa, mulla pallo. Ensimmäinen mm maapiilossa noin 15 metriä keskilinjalta maastoon päin, parikymmentä metriä etureunasta eteenpäin. Tuollaista ihkaoikeaa vanerilevyllä peitettyä maapiiloa Hiskillä ei ole koskaan ennen ollut. Lähetin kulmasta ja His hyökkäsi kuin valkotornado etukulmaan ja sieltä jonnekin hevonkuuseen. Huusin mielestäni tosi pian takaisin, mutta silti se tupsahti ulos jostain 50 metrin kohdalta ja oli kaiken kukkuraksi kiitämässä pokkana keskilinjan yli, joka sattui olemaan leveä soratie. Jouduin kieltämään aika pahalla äänellä... Voihan pahka. Eikä siis nostanut takaisin tullessaankaan sitä maapiiloukkoa. Uusi lähetys ihan piilon kohdalta. Jännitin, osaako ottaa rullan. Hyöri vähän aikaa piilon ympärillä ja päälläkin, mutta otti lopulta rullan. Näyttö siis tähän ja piilolla "hallinta", joka oli mennä plörinäksi, kun His ei oikein kuunnellut täälläkään.
Seuraava ukko nousi ihan nätisti. Kolmas oli se tyhjä, joka jouduttiin ottamaan osittain jo Hiskin "tutkimalle" alueelle, mistä seurasi, ettei poika olisi halunnut enää lähteä sinne. Loogista kyllä.
Loppu muuten hyvin, mutta ne sivulletulot keskilinjalla olivat aika syvältä. Pakko tiukentaa hallintaa, touhu oli melkoista anarkiaa välillä.

Ennen hakua ehdin odotellessa ottaa tarkkuusruudun, jossa esine - pieni metallirunkula - oli piilotettuna kaarnanpalan alla. Meni suoraan esineelle, pöh.

Tokot/tottikset
Pihassa su-päivällä törppöiltiin. Eli nyt His osaa mennä merkille/törpölle ainakin lyhyeltä matkalta. Muutamat Paavot myös ja Jyrkin aloitus. Ruutua myös hieman. Ja hyppyä: nyt tehtiin matalalta esteeltä vinoonheittelyjä ja rataa. Sivulle-eteen-siirtymisiä myös.Tunnari vierailevan henkilön huolellisesti käpälöimillä kapuloilla kisamaisesti. Ihan hieno. Kaukot terassin reunalla roikkuen monta kertaa. Pitäisköhän tätä tehdä joskus jossain muuallakin?
Ma- iltana sitten Pirkkahallilla kaikki PK-liikkeet, ilmo Paulan ja Maisan kanssa, jäävistä heti palkka, palkka myös vauhtinoudosta ja lopuksi tietysti. Painoi ja edisti seuraamisessa ihan sikana.
PK:n jälkeen vielä parkkipaikalla törpöttelyä, sekä Paavo ynnä Jyrki ja ruutu. His alkoi olla aika väsähtäneen oloinen, mesoi vissiin vähän liikaa vedessä päivällä.

Janat/jälki
Törppöilyä harrastimme myös ma-aamuna, kun tein pellolle kaksi janaa, jälki lähti molemmissa melkein 40 metristä, oikealle. Kummassakin oli jäljen alussa ensin lihapulla ja sitten vähän matkan päässä keppi.
Ensimmäinen jana oli silkkaa sekoilua: His yritti sekä vasemmalle että oikealle jo 10 metrin kohdalta, sitten taas 10 metrin päästä eikä edennyt suoraankaan millään. Lopulta löysi menojälkeni ja annoin jäljentää tielle, sinne jäivät pulla ja keppi. Savu alkoi jo tupruta korvista.
Toinen meni jo paljon paremmin, vaikka siinäkin Hiski yritti kerran jo kääntyä ennen jälkeä. Onko jana vaan pellolla näin paljon vaikeampi kuin metsässä? Pitänee jatkaa kokeilua. Vahinko vaan, että naapurin isännän kaikki viimekesäiset lähirehupellot ovat nyt kauralla :(

Esineruutu ja jälki + riistahöyste

Että mä tykkään tämmöisestä sateisehkosta heinäkuusta! Treenaisin vaikka koko ajan, jos vaan ehtisi ja kehtaisi. Puistattaa ajatellakin viime kesän läkähdyttäviä helteitä ja sitä hikistä pakkopuuhastelua.   
Esineruutu
La-aamuna. 3x3 esineen systeemilllä yhä. Nyt laitoin aina isoimman etuesineeksi ja His näki sekä keskiesineitten että vasemman lohkon esineiden viennin. Joka kerta Hiskin tuontijärjestys oli silti sama: ensin takaa, sitten keskeltä ja viimeksi edestä...
Ensimmäisellä lohkolla oli eniten pyrkimystä poikittaisjuoksenteluun lohkon ulkopuolelle, mutta nyt ei enää palannut jo tarkistetuille lohkoille. Kaksi kertaa hiffasi keskiesinettä tuodessaan etummaisen ja oli vaihtaa. Oikein hyvä, olen päässyt kieltämään jo kolme kertaa vaihdon yrityksen. Jatketaan näin.
Jälki numero jotain noin 40?
Hupsis, eipä ole tehnyt yhtään oikeaa jälkeä kuukauteen. Nyt poljin EK-jäljen mittaisen jäljen, neljä keppiä, joista ensimmäinen 100 metrissä ja toinen heti sen jälkeen, kaksi viimeistä ihan peräkkän. Runsaasti kulmia ja yksi tien ylitys. Jäljen tein sikapahaan hirvimetsään, jota viime kesänä välttelin. Vanheni 1,5 tuntia, jonka ajan satoi reippaasti.
Jana jäi vähän liian lyhyeksi, alle 20 metrin. Jälki lähti nyt vasemmalle ja His arpoi melkoisesti suuntaa - se jarruttaminen selvästi vaikuttaa, eli kun jarrutan, tahtoo kääntyä, vaikka olisi menossa oikeaan suuntaan. Pakko jatkaa janatreenejä ja vahvistaa oikeaa suuntaa.
Jäljellä His otti kerran aivan selvästi vainun hirvestä: se sai aivan silminnähden eräänlaisen sätkyn, "sähköistyi". Sanoin vain ihan napakasti "jälki" . Se riitti ja poika jatkoi kiltisti jäljentämistä. Jeee!!!Loistavaa!!!'
Muuten ei mitään ihmeellistä, kepit nousivat eikä vaikeuksia ollut.

Vaikka mitä kivaa to-pe

Haku
Vihdoinkin hakua torstai-iltana kahden viikon tauon jälkeen. Treenasin edelleen tyhjiltä tuloa ja etenemistä, myös keskilinjahallintaa. Hiskille mm, tyhjä, tyhjä, mm, tyhjä, mm. Maalimiehillä ruoka, minulla narupallo. Kaikki muuten erinomaisesti - pistot syviä ja suoria, mutta ensimmäisellä tyhjällä pistolla Hispander ehti kiitolaukata koko alueen läpi ja viimeisellä tyhjällä oli singota suoraan keskilinjan yli toiselle puolelle. Vauhtia oli aivan järkyttävästi. Mutta kyllä poika nauttikin hommasta :)))
Tarkkuus 1
Treenin  jälkeen Marja-Leenan kanssa. M-L teki ruudun. Esineenä viiden sentin kolikko, jonka His löysi heti.
Pudotettu
Mustikanpoiminnan lomassa pe-aamuna omatekoinen rata, osittain polulla. Seuraaminen on kyllä tässä nyt niin hienoa, ettei tosikaan. Eikä missään muussakaan valittamista.
Tarkkuus 2
Marjanpoiminnan oheistuote tämäkin. Vaikea paikka: monttuja, mättäitä ja koloja täynnä koko alue ja lisäksi pitkää mustikanvarpua ja saniaisia. Esineenä musta pieni leegopalikka, jonka laitoin montun pohjalle varpujen alle. Lisäksi konttasin ruudussa, revin mättäitä, istuin ja syljeskelin - kaikkea se tämä koiraharrastus teettää. Hiskillä oli tuikein ilmeensä, kun se tutki keskittyneesti ruutua. Aikaa meni melkein kolme minuuttia, mutta löytyi! Luovutus hyvä. Nyt pitää vaan ruveta kieltämään suoraan ruudusta lelulle ryntääminen - tällä palkkauksella ruutuun on nyt tullut ihan eri tatsi kuin viime kesänä.
Muuten koirat saivat harrastaa marjametsässä kolme tuntia stressinpoistoriekuntaa ihan muuten vaan. Saatiin mustikoitakin aika kivasti. Ja His oppi syömään niitä suoraan mättäistä.

Toko/tottis
Toijalan kenttä, pe-iltana.
Tokojuttuja pitkästä aikaa oikein kentällä ensin: metallihyppy. Ok.
Ruutu. Ensin läheltä, törpöltä. Hyvä. Sitten kaukaa, myös törpöltä. Hyppyeste oli matkan varrella, joten His päätti kiertää sen kautta. Hmm. Uusinta hieno, just oikea paikka.'
Sitten opeteltiin vähän ohjattua, M-L avusti. Vasemmalla ja oikealla iso pallo, keskellä kapula. Paavolle lähettelin  törpöltä, jonne asettelin Hiskin. Jyrki jätettiin vielä rauhaan. Eihän tossa mitään - vielä tässä vaiheessa.
Sitten tunari, kisamaisesti. Eipä olisi voinut mennä paremmin :)
Tottis: otin takaperoisesti. Ilmo Saijalle. Ensin eteenmeno, hyvä tietysti eikä keulintaakaan - ei palkkaa. Sitten hyppy, pitkästä aikaa. Ilman kosketuksia mennen tullen, mutta oli kuulemma taas teputtanut esteen takana, voivoi. Uusinta, ei sipsutusta. Tästä palkka.
A-este. Ei erikoista. Ei palkkaa.
Seuraaminen. Kerran vilkaisi Saijaa ja Marja-Liisaa ja sai pöläytyksen.
Mukavassa vireessä oli hra Hiskonen, kiva treeni, hyvä mieli.

Tokoa ja metsäilyä

Keskiviikkona aamupäivällä tokoiltiin ylen innokkaan lapsityövoiman avustuksella pihassa.
Aluksi Hiskille lämmittelynä ja yleisön pyynnöstä eriasteista hyppelehtimistä.
Sitten seuraamista, jossa oli hurjat häiriöt: sitä saa, mitä tilaa. Hiskiparka sai seurata mm määkimisen. ammumisen, naukumisen, konttaamisen, pupuhyppelyjen, taputtelujen ja kiljahdusten tahdissa. Kerran pojan pokka petti ja siitä heti huomautus. Tosin en lasten nähden voinut käyttää ihan pelottavinta tyyliä.
Sitten tunnari, jossa mukelot saivat tehdä mieleisiään kasoja ja omat laitettiin aika pahoihin paikkoihin kasojen keskelle. Helppoa kuin heinänteko silti Hiskille.
Ja juoksusta seiso takapalkan kera. Kalle, 10 vee, apparina. Kalle esitteli hyvin havainnollisesti, miten nopeasti Hiski oli pysähtynyt  :)
Lopuksi ruutua, yksi kpl. Ruudun edessä taas vaikka mitä härpäkkeitä. Hienostihaa hää mänt.
Nyt mulla on muuten merkillekin käsky: "törppö." Tuskin maltan odottaa ensimmäistä evl-koetta, että pääsen  sanomaan ohjatussa noudossa "törppö" ja sitten perään "Paavo" tai "Jyrki".
Esineruutu
Lihasulassa keskiviikkoiltana hoffitusten kanssa. Vietnamilainen marjanpoimija haahuili ruudussa ja sen ulkopuolella...Hiskille jälleen lohkoittain 3x3 esinettä=9 kpl, enimmäkseen vieraita ja mälvättyjä. Jokunen niistä oli vaikea, mutta ihan kelpo suoritus kaikenkaikkiaan ja hyvin poika jaksoi puurtaa.
Janatreeni/jälki
Tutut sävelet: 3 kpl janoja, jälki oikealle. Ekalla säätöä, varmasti oli jokin muu jälki/jälkiä sillä kohtaa myös. Kaksi muuta reippaasti oikeaan suuntaan., hyvä, hyvä.

Metsämenoa ja Paavo

Janatreeni/jälki
Jälleen kolme janaa/jäljenpätikkää, kaikki oikeaan. Ensimmäisellä Hiski lähti heti oikeaan suuntaan, tarkisti ja kääntyi takajäljelle, mutta tällä kertaa palasi ripeästi takaisin oikealle. Jarrutin koko ajan kunnolla. Seuraavat kaksi janaa hienosti heti oikein. Nyt siis jarrutan reilusti aina sekä oikeaan suuntaan että takajäljelle menoissa, eli His ei ainakaan voi päätellä mitään jarrutuksesta. Palkka eli vahvistus tulee aina nopeasti. Näitä nyt tehdään säännöllisesti.
Esineruutu
Täysimittainen ruutu hapekkaassa sadesäässä. Etsin avoimen paikan, koska se näyttää olevan Hiskille pahempi rasti kuin pusikkoruudut: juoksentelua tulee enemmän. Ensin vein kolme esinettä peräkkäin oikealle lohkolle: eteen, keskelle ja ihan taakse, kulmaan. Kaksi esineistä oli Hiskin omia palloja.Takaesine olikin nyt yllättäen se vaikea ja sorruin jo lievään painostukseenkin.
Välillä käytiin nostamassa jäljet ja taas jatkettiin. Seuraavaksi samalla systeemillä esineet keskilohkolle. Tällä kertaa His toi ihan takaa esineen ja tuodessaan haistoi etuesineen ja oli hilkulla, ettei vaihtanut. Pääsin kieltämään, oikein hyvä.
Seuraavan satsin vein paikoilleen niin, että His näki viennit. Piilottelin kuitenkin esineitä. Hyvällä asenteella Hiski loputkin haki.
Poitsu nuuskutteli siis yhteensä yhdeksän esinettä eikä motivaatiossa näkynyt  hiipumisen häivääkään. Palloja lukuunottamatta esineet olivat normikamaa. Osan tuonneista palkkasin, osan jätin palkkaamatta. Viimeisestä tuli aamuruoka.
Hyvä treeni. Näitä lohkoetsintöjä lisää. Jokin tolkku pistoissa pitää saada säilymään.
Heta haki vielä yhden esineen.
Toko
Pihassa vaan. Tarjosi heti seuraamista suorastaan raivokkaasti. Ei edes ollut tarkoitus sitä ottaa.
Ruutu. Merkiltä, ruutu uudessa paikassa ja ruudun edessä hämyinä kiviä (!) ja iso kanto. Eipä nuo Hiskiä tosin hämänneet. Hyvä meininki.
Hyppyrata. Ihan rennosti vaan.
Ohjatun alkeita (oho). Olen pohtinut käskysanoja ankarasti ja päätynyt Paavoon (vasen) ja Jyrkiin (oikea). Siis Arhinmäki ja Katainen. Tänään aloitin Paavolla: pallo vasemmalle ja viittomia siihen suuntaan. Tästä se lähtee - kai.
Tunnari. Ensin pitkähkölle nurtsille iso kasa ja oma rykelmän keskelle ruoholla peitettynä. Kakunpala. Sitten uudestaan oma vähän eri paikassa. Sama juttu. Sitten keksin peitellä vähän kaikkia kapuloita ruoholla. Nyt His käyttäytyi oudosti: meni heti omalle, pudotti ja alkoi nuuskuttaa nurtsia kapuloiden ympärillä, otti taas oman, pudotti ja nuuskutti ruohoa, ei siis kapuloita. Nojoo: olin just palkannut Hiskin läskinpalalla ja sitten sillä samalla kädellä revin sitä ruohoa.
Viimeinen kerta terassilla kisamaisesti. Hyvin.
"Uimaan" on nyt sellainen Red Bull-sana, että taidan ottaa sen virityssanaksi kentälle. Katotaan, saako Hiski siivet...

Ja sitten me taas treenattiin

Kisamainen tottis
Neljän koiran ja viiden hlön voimin Vaiviassa ma-aamupäivällä. Yritimme tehdä hommasta niin kisamaisen kuin suinkin mahdollista: koirien tarkistusten yms kuvioiden lisäksi myös "tuomarin" arvostelu pareittain. Itse yritin parhaani mukaan hyperventiloida, mutta en mä mitään kisajännitystä päälle saanut. Oli tosi kivaa, kun ehdimme myös ruotia ongelmakohtia, kun väkeä ei ollut kauheasti eikä kellään ollut kiire.
Hiskille otin kaikki muut liikkeet paitsi telineet.
Hiskin parina oli sille aivan outo grotsu-uros ja miesohjaaja. His ensin p-makuuseen.
Seuraaminen. En usko, että "koe" meni Hiskiin täydestä, koska se seurasi täysin epäkisamaisesti: painoi, esti ja poikitti niin, etten meinannut päästä kävelemään. Siis se toinen ääripää, toinenhan on se laamailu ja haahuilu. Miten tollanen tyylilajin laidasta toiseen heittely on edes mahdollista? Hlö-ryhmässä Tarjan yllätti hillitön yskänkohtaus, joka sai Hiskin pudottamaan kontaktin. Otin nulikan heti käsittelyyn, melskasin ja möykkäsin. Latojan huom: koiraa ei ko käsittelyssä satuteta yhtään, se vaan säikäytetään kunnolla.
Sitten vielä pätkä seuraamista ja palkka.
Jäävät. Valmistelevissa sama kaiku askelten kuin seuraamisessa muutenkin, eli virettä tirskui, seisomisessa oli ottanut pari askelta perään.Lisäksi taisi (ensimmäistä kertaa) törmätä hiukan molemmissa eteentuloissa.
Tasamaanouto ok, heitto vaan oli surkean lyhyt. Telineitten eteen seurautin käskyn alla, seisottiin siinä hetki perusasennossa ja kehuin kontaktista. Muutaman kerran jouduin siirtymissä puuttumaan seuraamiseen, mutta nekin sujuivat kyllä paljon paremmin kuin oikeissa kokeissa....
Eteenmeno ok. 
Hiskin asenne oli aivan erinomainen, mutta epäselväksi tosiaan jäi, tajusiko poika kupletin juonen, se on melkoisen vaikea huijattava. Painamiseen ja poikittamiseen en kyllä ala puuttua mitenkään nyt.
Uusintakierroksella otin vain seisomisen, ensin kävelystä ja sitten juoksusta takapalkalla. Takapalkka näkyy toimivan.

Pudotettu
Itse asiassa tehtiin tämä jo ennen tottista. Hiski oli ikionnellinen!
Esineruutu
Ruutu laski loivaan alamäkeen. Etuesine oli nyt vaikea. Turhan paljon poikittaisjuoksentelua ruudun keskiosassa.
Tarkkuus
Ihan itse tekaisin ja laitoin helpohkosti kolikon.
Janat/jälki
Kolme kappaletta janoja: kaikilla jälki lähti  oikealle. Kahdella jätin pallon aika lähelle alkua, vain kolmannella keppi.
Kahdella ensimmäisellä sama kaava: His ajoi jälkeä oikeaan suuntaan melkein liinanmitan ja kääntyi sitten takajäljelle. Lähdin perään ja annoin jäljestää tielle. Siellä sanoin "oho" ja pistin autoon. Kolmannella His lähti heti oikeaan suuntaan. Kepistä ruoka. Lähetin vielä keskimmäiselle jäljelle ja nyt osasi lähteä oikeaan suuntaan ja löysi pallon. Jolla tosin ei jaksanut leikkiä.
Ongelma on todellakin se, että jos en pian lähde perään, Hiski kääntyy takaisin. Tämä on nyt opetettava pois vaikkapa niin, että yritän jarruttaa janalla mahdollisimman paljon silloinkin kun His lähtee oikeaan suuntaan. Hiski ei näköjään opi mitään siitä, että se jäljestää tielle ja saa sitten heti uuden yrityksen.
Poika oli kyllä aika puhki kaiken tämän touhuamisen jälkeen: sehän on viikon ollut aika vähällä liikunnalla ja lisäksi se on edelleen antibioottikuurilla.
Mutta oli hyödyllinen ja hauska päivä, kiitos kaikille!

T-alkuiset touhut

Tarkkuusruudut
Aina vain pienempiä esineitä ja hankalampia piilotuksia, esim pienen kannon päällä lehdillä peitettynä minimaalisen pieni metallirinkula. Joutui kyllä etsimään aika kauan. Tai (alle puoli senttiä halkaisijaltaan) muovijoku syvällä montussa mustikkavarpujen alla. Välillä aina helpompia esineitä. Intoa ainakin on nyt kovasti.
Tottikset
Torstai- ja perjantai-iltoina Toijalan kentällä tassu hyvin paketoituna. Torstaina paikalla paljon väkeä, oli tokotreenit samaan aikaan.
Seuraamiset. Torstaina henkilöryhmä ja pitkää suoraa, nopeudenvaihdoksia. Ihan hienosti, myös aikalaistodistusten mukaan, ei törttöilyjä.
Perjantaina Marja-Liisan kanssa ilmoittautuminen virtuaalituomarille, Vici kovaäänisesti p-makuuseen ja siellä vielä sopimuksen mukaan kaikenlaista säätöä ja mekkalointia. His  joutui olemaan tosi kauan perusasennossa käskyn alla. Hyvin piti pojalla pokka. Siitä eteenmeno ilman palkkaa. Sitten seuraamista, myös ilman palkkaa koko kaavio. Painoi ja yli-yritti, mutta eipä taas ollut kisahaahuilusta tietoakaan, eli en päässyt puuttumaan nytkään. Hetsailin vielä pätkiä niin, etten päästänyt aina lelulla, vaan jatkettiin matkaa.
Jäävistä istu ja maahan ja seisomisen valmistelevasta palkka.
Tasamaanouto. Hyvinhän se. Telineitä en uskaltanut vielä ottaa, mutta seurautin hyppyesteen eteen ja palkkasin siinä.
Toisessa erässä vielä Hiskille heti luoksetulo ja sitten seuraamista: käännöksiä, askelluksia, pysähdyksiä ja pyörimistä. Yritin myös saada Hiskin retkahtamaan niin, että heittelin perusasennossa leluja eteen ja sivulle. Kontakti ei pudonnut kertaakaan. Voi hyvät hyssykät, miten tämän omistautumisen saisi siirrettyä kisoihin... Eteen-sivulle-siirtymisiä. Vasta ihan lopuksi leikkiä.
Siinähän se. Kuuma oli kuin  h:ssä, mutta Hiski oli aivan  tohkeissaan.

Hidasta toipumista. Voi vankiparkoja :(

Hiskin anturahaava umpeutuu hitaasti - tylsää. Kolme vuorokautta pieniä remmilenkkejä kolme kertaa/vrk sujui vielä hyvin, mutta nyt alkaa poika kaivatakipeästi äksöniä. Mikään tossu tai sukka ei jalassa ulkona pysy.
Olemme tehneet pihassa voitavamme, mikä tarkoittaa tarkkuusruutuja, tunnareita, kaukoja, paikallamakuun ylösnousuja (nopeutusta), edestä sivulle siirtymisiä ynnä "seuraamista" niin, että pyörin paikallani.
Kaiken Hiski tekee niin liikuttavalla innolla, että täytyy varmaan alkaa pitää sitä sisällä ja äärimmäisen vähällä liikunnalla muulloinkin...
Tunnaria on tehty monena eri versiona ja perheenjäsenen klähmimillä kapuloilla. Hiski on tässä ihan pro: haistelee rauhallisesti ja ottaa joka kerta oman nätisti, vaikka tehtäisiin kuinka paljon toistoja.
Kaukoissa on eteenpäin siirtymää maa-seiso-vaihdossa, muuten ok.
Tarkkuusruudussa His on myös ihan superhessu: en pysty piilottamaan enää mitään enkä mitenkään niin, ettei löytäisi helposti. Muutama hiukan hätäinen luovutus on uusittu.

Tällaista typerää tossua muka tarttis pitää. Kohta lähtee.

Vammaisurheilua

Uuden koiratarhan vangit. - Aika hirveetä, ollaan oltu täällä jo ainakin 10 minuuttia.

Tassuhaava ja rokotukset

Hiski alkoi ontua sunnuntaiaamuna, piteli vasenta jalkaansa ylhäällä, kiljahtelikin.
Löysin polkuanturasta pienen haavan ja koko antura oli turvonnut ja punainen. Onneksi oli maanantaille molempien koirien rokotus. Eläinlääkäri totesi anturan tulehtuneeksi ja määräsi 10 päivän antibioottikuurin. Ehtii varoaika täpärästi loppua ennen Porin näyttelyä. Ell oli sitä mieltä, että kokonainen viikko pitäisi tehdä vain lyhyitä remmilenkkejä, mutta katotaan nyt...
Kaikki maastotreenit joka tapauksessa putosivat pois. Tietysti just, kun mulla oli tälle viikolle paljon suunnitelmia. Viime viikko meni ihan plörinäksi kaikenlaisen muun ohjelman takia, viikonloppuna oli muun muassa kekkerit 30 hengelle.
Vaisu Hiski-ressu on: varmaan tassu on tosi kipeä. Ell oli sitä mieltä, ettei annettaisi kuitenkaan kipulääkettä, ettei poika lakkaa varomasta jalkaa. Ja tassusidettä ei laitettu, jotta haava ei haudu. Suihkuttelua ja Betadinea plus se antibioootti nyt sitten vaan.
Hiski alkaa muuten olla melko pulska poika, painoi 21 kiloa. Kun Heta taas painaa enää reilut 28 kiloa, ne alkaa vissiin kohta olla samanpainoiset...