Kentällä Hiskin kanssa on käyty kerran:kentälle tuloja ja jääviä. Pitänee vähän tihentää tahtia.
Pitäisi ilmoittaa poitsu ässämmiin viimeistään sunnuntaina.
Vilillä kulkee lujaa, kaikin tavoin. Haussa on keskitytty mielentilaan ja edistyttykin nyt aiheessa. Vilillä on metsälenkeilläkin rulla kaulassa ja valjaat päällä, sillä tavalla se ei yhdistä niihin kierrosten automaattista nostamista tappiin. Heiluva rulla on saanut olla ihan rauhassa, Vili ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Kaksi ekaa maalimiestä jää piiloihin tallauksessa ja Vili pääsee heti etsimään, tämäkin toimii. Irtorullantuonteja nyt 97 kappaletta, enää kolme sitä lajia, koska niin päätin. Eli yksi irtorullatreeni jäljellä. Aika hirmuista tuon perässä on kyllä piilolle juosta epätasaisessa ja kivisessä maastossa, mutta ei mahda mitään. Ruoka ei kyllä vaan palkkana vörki: Vili ei niinsanotusti pääse siinä viettipäämäärään eikä saa purettua itseään. Eli palaamme hillittyyn pallopalkkaan: ei riekkumista, mutta saa mälvätä sitä rakasta palloaan.
Vilillä on edelleen huikean hyvät, näyttävät ja vauhdikkaat suorat pistot, se kääntyy hienosti eteenpäin ja nenä toimii loistavasti. Ilmaisuja ehditään hinkata koko ensi talvi.
Jälki: Vililtä on jäänyt kevään/kesän mittaan metsään yhteensä kaksi keppiä, mikä ei ole paljon mitään. Janat on olleet hurjan hyviä, pari takajälkeä, joista poika on joutunut heti takaisin autoon. Mielialakin alkaa jäljelle lähdettäessä olla aika kiva: ei enää järjetöntä kaahaamista eikä kiljuntaa, vaikka vauhtia edelleen on. Jäljen nosto on tosi näyttävä.
Jäljestämisessä ei mitään valittamista, yhtään hukkaa ei toistaiseksi ole ollut, vaikka olen koittanut vaikeuttaa jälkiä kovastikin. Kyllä sekin päivä vielä tulee. Ajan suht lyhyessä liinassa ja jarrutan koko ajan. Kepiltä en päästä kaahaamaan.
Tottiksessa on kimppatreeneissä tehty oikeastaan pelkkiä kentälle tuloja. Ensin kunnollinen rentoutumistreeni pallon kanssa (palkka heti rennosta ilmeestä) kentän ulkopuolella, ja kun ilme näyttää hyvältä, pallo taskuun ja kentälle. Sinne mennessä palkka ensin heti kentälle astumisesta, sitten muutaman askeleen seuruusta, sitten perusasennosta, sitten eri pituisista perusasennossa seisomisista, sitten yhdestä askeleesta pa:n jälkeen jne. Lopulta jätän pallon kentän ulkopuolelle ensin näkyviin ja sitten piiloon ja samat systeemit. Vapautan sitten suoraan palkalle. Yritän olla tosi tarkkana, etten palkkaa kuin rentoutuneesta tilasta. Ei se varmaan joka kerta onnistu, mutta apparia tässä on vähän vaikea käyttää, koska asiaa on hankala selittää.
tPaljon toistoja. Kenällä häiriönä kapulateline ja ihmisiä (ja muita koiria kauempana). Viimeksi onnistui jo hyvin toisen koiran kanssa (siis oli hiljaa). 