HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




keskiviikko 30. joulukuuta 2009

On hanget korkeat, mutta treenit jatkuu

Tiistai 29.12.
Tottis/toko
Pirkkahallin parkkipaikalla Miikun, Miian ja Paulan kanssa.
Ensin pujottelua moneen kertaan: Hiskiä kiinnosti kauheesti Lilli, jolta oli juoksu loppunut ihan äskettäin...Muutenkin Hiskille oli aika pahat häiriöt ympäristössä tällä kertaa.
1. erä
Ilmoittauminen ja siitä pätkä seuruuta, Miikku ja Paula vahtasivat paikkaa. Perusasentoa jouduttiin ensin korjaamaan, mutta sen jälkeen paikka oli kuulemma ihan bueno eikä painanutkaan pahemmin.
Muistaakseni sitten otimme ruudun, jossa His valahti ekalla kerralla suoraan maahan ja uudelleenlähetyksellä oli epävarma siitä, mitä pitikään tehdä. Pari ihan hyvääkin ruutuun toppaamista saatiin, aika läheltä kyllä.
Luoksetulosetti, jossa pysähdys sujui varsin mallikkaasti, mutta jostain syystä tässäkin valui istumisesta maahan monta kertaa.
Nouto kahden kilon jöötillä. Nyt ei pompsahtanut taaksepäin.
Lopuksi ammuttiin kolme kertaa, ei mitään vaikutusta.
2. erä
Kaukoja. Pikkasen taas epävarmuutta...aika läheltä siksi.
Jäävistä vissiin istuminen ja maahanmeno, en tajua miksi.
Tunnari. Kun oli vieraitten klähmimiä kapuloita, niin pitihän niitä koittaa. His arpoi kaikki ja otti kyllä oman lopuksi, mutta epäilen hiukan, että oli silkkaa tuuria.
Ja hiukan pikkusiirtymiä ja peruuttamista vielä lopuksi, mistä pallo.

Haku
Kuusi pistoa: tyhjä, löytö, löytö, tyhjä, löytö, löytö.
Kaikki neljä maalimiestä valmiina, oikealla 50-60 metrissä, vasemmalla 30-40 metrissä. Tuuli kävi etuoikealta. Suorapalkat.
Kiinnitin erityisesti huomiota omiin lähetysasentoihini ja rauhalliseen lähettämiseen. Se paransi selvästi myös Hiskin "suuntaamista".
Hiski oli taas niin hyvä! Jokaiselle maalimiehelle lähti suoraan, tyhjät olivat tosi syviä, ja tuli hyvin pois pillin vislauksella. Ihan pieni miinus siitä, että ekalta tyhjältä olisi mielellään singonnut suoraan keskilinjan yli toiselle puolelle, mutta pysähtyi kyllä nätisti huomautuksesta. Viimeisen maalimiehen vierestä pinkoi suoraan viiteenkymppiin, mutta löysi takaisintullessa. Nyt tuli testattua ihan hallitusti sekin, että maalimies ohittaa vetovoimassa pillin. Oikein hyvä!
Olin tyytyväinen myös siihen, ettei risteilytreenien jälkeen ollut havaittavissa mitään maalimiehen omavaltaista jättämistä...

maanantai 28. joulukuuta 2009

Ihana joulu on ohi

Joulu oli aivan mahtava: kolattiin mukuloille Vanajaveden jäälle pitkä, hieno + potkukelkka- ynnä luistinrata, tehtiin liukumäki, lumiset pihapuut oli täynnä kynttilälyhtyjä ja pieni ulkotonttulakin oli! Niin tunnelmallista ja kivaa ei ole ollut vuosiin.
Ja Hiski juoksi jäällä - voi hyvät hyssykät, että se jaksoikin. Luulin, että juoksee jalat altaan, mutta eihän se edes väsynyt. Heta on lääkekuureillaan ollut aikast pirteä myös ja koittaa komentaa Hiskiä rauhoittumaan - turhaan.

Haku
Sunnuntaiaamuna sitten vähän hakuiltiin kolmen muun levekkiläisen kanssa Sääksjärvellä.
Otin Hiskille edelleen risteilytreenin, nyt kahdeksan pistoa, sama maalimies siirtyi kummallakin puolella. Oikealla puolella noin 50 metrissä, vasemmalla 30 m:ssä.
Pari pistoa meni vähän vituralleen, kun lähetin huolimattomasti, ja piti lähettää uudellaan. Hiski todellakin menee siihen suuntaan, minne näytetään - kumma kyllä ;) Lisäksi varasti ekalle pistolle. Maalimiehillä ei malttanut syödä ruokia loppuun, kun oli jo niin kiire juoksemaan takaisin...Mutta pistoilta tulot vasempaan käteen>viereen>oikealla yli onnistuivat keskimäärin suunnitellusti. Pitää vaan malttaa itse olla huolellinen ja tarkka. Tällaista treeniä ei nyt sitten enää enempää, ettei Hiskin malttamattomuus/juoksentelu kiihdy entisestään.

Tottis
Hakutreenien jälkeen innostuin vielä ottamaan pienen tottissession pihassa. Hiski oli tosi täpinöissään.
Seuraaminen: pyrki kovasti eteen (ja vähän painoikin), korjailin pysähtelemällä ja kääntymällä.
Jäävät: istumisessa jäi taas seisomaan. Helpotin.
Luoksetulot. Ensin läpijuoksuna, sitten palloa heittämällä pysähdys, sitten ilman palloa käsimerkillä ja sitten taas läpijuoksuna. Kaikki hyvin.
Kaukoja. Pientä epävarmuutta istumaan nousuissa taas. Vahvistelin pelkkää istumista.
Ruutu. Ihan ihmeen hyvin! Vein ensin namit ja markkerin, sitten pelkän markkerin. Namilla menee paljon paremmin kuin lelulla, joka sekottaa pään totaalisesti.
Nouto. Kilon kapula. Ei tässä muuta vikaa kuin se, mitä His on ruvennut tekemään: hypähtää taaksepäin, kun otan kapulan. Tästä ei palkkaa, uusinta ok.
Ja tunnaritkin vielä, sussiunakkoon...Tein Susanin mallin mukaan: syöttelin ja rauhoittelin ennen käskyä ja käskynkin annoin hiukan silleen haluttomasti. Toi nätisti kaksi kertaa oikean, vaude!
Lopuksi sivulta peruuttamista, josta sai palkaksi pallon.

Maanantaiaamuna otin pikauusintana kaikki samat liikkeet.
Seuraamisen otin ensin imuttamalla. Nyt oli nätimpää, ehkä.
Luoksetulon otin loppuun asti ja pysäytyksen pelkästään käsiliikkeellä, mikä meni hyvin!
Noudossa sama ongelma kuin edellisnä, korjattuna ok.
Kaukot menivät ihan superisti.
Ruudussa meni jo ilman käskyä maahan, joten otin pari kertaa pelkällä seisahtumiskäskyllä.
Tunnari. Kolme toistoa ja joka kerta toi oman, mutta suoritus ei kyllä ollut ihan nätti: tökki ja klähmäili muitakin. Mutta kehitystä...
Ja taas peruuttamisesta pallo.

tiistai 22. joulukuuta 2009

Heta kuvauksessa

Hetan selkä ja lonkat kuvattiin tänään Eläinystäväsi lääkärissä Raholassa, ell Juha Kallio.
Diagnoosista: "Molemmissa lonkkanivelissä voimakas, akuuttivaiheen nivelrikko. . Nivelten rustovauriot, kasvanut kitka ja nivelen pehmytkudosten tulehdusreaktio aiheuttavat kivun."
Itse olen epäillyt tätä jo hyvän aikaa. Hyvä uutinen on se, että selkä on aivan ok.
Hoitona Canidryl 2 krt/pv, 2 viikkoa, Cartrophen 5-7 päivän välein pistoksina neljä kertaa (pistän itse) ja Arthryl 1 pussi päivässä kuukauden ajan. Näillä pyritään estämään nivelmuutosten etenemistä ja saamaan kivut pois.
Myöhemmin mahdollisesti tulehduskipulääkkeitä ja fysioterapiaa. Liikkumisen pitäisi olla "tasaista": ei äkkinäisiä rysäyksiä.
Kisauran voi nyt unohtaa lopullisesti: minkäänlaista hyppäämistä Heta ei kestä. Luojan kiitos peruutin loppukesän/syksyn kisat sen Hyvinkään romahduksen jälkeen. Heta oli siellä tottisvaiheessa jo varmasti tosi kipeä maasto-osuuksien jälkeen (jossa teki kaikkensa), ihan itkettää, kun ajattelenkin.
Nivelrikon kanssa voidaan kyllä elää ja ell:n mukaan Hetalla on todennäköisesti vielä monta hyvää vuotta kotikoirana.
Hän sanoi myös kunnioittavansa kovasti ihmisiä, jotka saavat tuloksia "tällaisilla roduilla" (hoffit, rotikat, beussit jne).
Heta on ollut ihana koiruus - ja on edelleen. Se käyttövalion arvo jäi nyt ihan pikkasta vaille, kun kävi näin, mutta mitä siitä. Nyt on hyvä näin.

maanantai 21. joulukuuta 2009

Mukavaa joulua!




Toivottavat: Heta, Hiski ja emäntä
(ja näistäkin kuvista taas näkee, kenellä on kontakti ja kenen mielestä silmiin/kameraan tuijottelu on suorastaan noloa)

Risteilyjä + ripaus muutakin

Haku
Sunnuntaina 20.12.
Tuuli kävi aika mukavasti vasemmalta. Hiskille kuusi ukkoa, kaikki 20-40 metrin päässä keskilinjasta, valmiina (itse asiassa vain yksi siirtyvä ukko kummallakin puolella). Mm syötteli ja muuttui sitten passiiviseksi, huusin Hiskin pois, otin vasemmalle sivulle vastaan vasemmalla kädellä,lähetin oikealla kädellä keskilinjan yli seuraavalle ukolle. Sujui tosi hienosti.
Tottista joka päivä ihan muutaman minuutin pätkiä kellarikäytävällä, lähinnä seuraamista (imuttamalla ja naksulla/nami): hyvä paikka, ei painamista. Peruuttaminen menee sivultakin nyt mainiosti. Jääviä: huomasin, että en ole koskaan palannut koiran taakse. Nyt olen tehnyt niin ja aluksi His lähti seisomisesta mukaan. Aika pian naksun avulla kuitenkin tajusi, mikä on homman idea. Tämä on muutenkin hyvää treeniä, koska Hiskillä on ollut taipumusta ennakoida istuminen tässä.
Ja kaukoja: varmuutta tulee koko ajan lisää, pysyy hyvin paikallaan.

lauantai 12. joulukuuta 2009

Tyhjiä + risteilyä ynnä kotiinkantoa

Lauantai 12.12.
Haku 1.
Piti ottaa neljä ukkoa ja kolme tyhjää, mutta kun tuli kaksi viime hetken peruutusta ja osallistujia jäi jäljelle vain neljä kpl, pudotin pois yhden tyhjän ja yhden ukon.
Heta ei edelleenkään päässyt edes mukaan.
Hiskille:
Teemana tyhjät ja risteilyttäminen.
1. (oikealla 50 m:ssä) löytö, 2. tyhjä, 3. löytö (umppari/40 metrissä), 4. löytö (lähellä), 5. tyhjä, 6. löytö (50 metrissä, matkalla mm tien ja kaatuneen puunrungon ylitys).
Kaikilla suorapalkat.
Tyhjät juostiin etukäteen (ja tyhjän jälkeen oli tallaamaton alue), halusin, että His tulee pois just kohdalleni, eli vasemmalle viereen. Vastaanotto selin, nakki kädessä, tarkoituksena ohjata oikealla yli. Ei se ihan onnistunut kummallakaan kerralla: ekalla eteni hajutunnelista huolimatta liikaa eteenpäin ja palasi keskilinjaa pitkin mun luokseni ja tokalla kerralla oli menossa lujaa muutaman metrin päässä keskilinjan yli oikealta puoleltani.
Mutta molemmat tyhjät olivat kyllä tarpeeksi syviä ja laatikkomaisia.
Pistot maalimiehille menivät superisti - mikäs oli mennessä,kun piiloille johti melkoiset jälki- ja hajutunnelit :)
Ja hallinta oli edelleen aika kivassa kuosissa.

Sunnuntai 13.12.
Haku 2.
Jatkettiin edellisen päivän teemalla: tyhjät ja risteily. Illalla olin pähkinyt hommaa ja tulin siihen tulokseen, että pilkon homman: yksinkertaistan treeniä vielä lisää ja keskityn siihen varsinaiseen ongelmaan eli vastaanottoon+yli lähettämiseen.
Elikkäs homma meni näin: Saija vei Hiskin mitään puhumatta keskilinjasta noin 50 metrin päähän oikealle. Samaan aikaan Heikki oli piilossa keskilinjan vasemmalla puolella noin 20 metrissä (pieni tuulenvire oikealta). Vihelsin keskilinjalla kaksi kertaa, Saija päästi Hiskin irti, olin nakkikäden kanssa vastassa, pysäytin ihan pikku hetkeksi ja lähetin saman tien oikealla kädellä yli maalimiehelle. Toin vapaana pois takaisin keskilinjalle. Tämä toistettiin kolme kertaa.
Ekalla oli pientä hapuilua, toinen ja kolmas menivät ihan niinkuin halusinkin. Jipii!
Nyt His tajusi, mitä haluan - nyt pitää vain ehdollistaa poitsu tuohon systeemiin enkä usko, että on edes kovin vaikeeta.

Tokoa
Kellarikäytävällä.
Seuraamista, namilla, oikein nätisti ja hyvässä paikassa. Käännöksiä paikalla, pysähdyksiäpaljon.
Liikkeestä istuminen: seisoi.
Seisominen ja maahanmeno: kai ne kohtuullisesti meni, ainakin oikea asento. Kun en näe...
Peruutuksia sivulta: sujuivat hienosti.
Kaukoja: istuminen sujui viidestä metristä oikein hyvin.
Luoksetulo eteen asti: hyvä.

Ynnä taas huvin vuoksi ryömiminen: meni hyvin pikkuisen matkaa.

Heta bongailee lenkeillä tyhjiä jugurttipurkkeja, vanhoja sanomalehtiä jne (kun ei ole saanut tehdä muuta). Kantaa mulle kamaa riemuissaan ja on tosi tarkkana, jos yritän vaivihkaa pudottaa pahimmat löydökset selkäni taakse ojaan. Tsot, tsot, ne viedään KOTIIN asti tietysti ja siellä mamma antaa aaarteesta namin. Eli jos näette tädin, joka taluttaa ylväästi kakkapussia kantavaa hoffia: me siinä Hetan kanssa vaan lenkkeillään.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Laatikkoleikki nro 3

Haku/laatikkoleikki
Laatikkohässäkässä seitsemän piiloa lähekkäin, kaikki hyvin hajustettuja, His oli viimeinen suorittaja. Irtorullat. Hiski haki nyt kolme valmista ukkoa, joista kaksi piiloissa, yksi kiven takana piilojen takana.
Ihan pätevästi tuo epeli toimi. Erityisen iloinen olen siitä, että hallinta on alkanut pelittää ikäänkuin vahingossa - ihan huomaamatta toin kaikilta piiloilta pikku-ukon keskilinjalle ilman namin namia nätisti (melkein) vierellä. Minä vaan meinaan sotkeentua näyttöliinaan lähetyksissä. Koreografia on vielä hakusessa. Pitää lyhentää liinaa ja tehdä siihen semmoinen venyvä osuus: ei nykisi niin pahasti jarrutuksissa, kun näytölle menon vauhti on ihan tolkuton ja on pakko jarruttaa. Onneksi tuo ei kyllä ole moinaankaan.
Nyt laatikkoleikki vähäksi aikaa naftaliiniin. Seuraavassa treenissä lauantaina keskitytään erityisesti tyhjiltä poistuloihin. Ans kattoo...

tiistai 8. joulukuuta 2009

Näytös postinkantajalle sun muuta

ma-ti 7.-8.12.
Tottista(kin)
Yhtä sun toista pientä on tottisteltu, kun vaan muistaisi...ainakin pihassa . Häiriönä postinkantajarouva, joka jäi katselemaan ja siunailemaan, että "onpas se tottelevainen, herranjestas, kun saisi lapsetkin tottelemaan tuollalailla". Otettiin ainakin ruutua, paranee hitaasti (toivottovasti myös varmasti).
Seuraamista tehtiin ihan perinteisellä imutustekniikalla jälleen, käännöksiä vasemmalle erityisesti.
Luoksetulon stoppi: yritin kätkeä pallon käteeni, mutta , ehei, ei Hiskiä huijata, vaan hiipiminen alkoi jo noin kolmen metrin etenemisen jälkeen. Sitten vaan luoksetulo eteen asti. Tarvisi saada löysähihainen treenitakki ;)
Tunnari: meni tunaroinniksi, sekä Hiskiltä että itseltäni.
Kellarikäytävällä ollaan myös otettu seuraamista + käännöksiä. Ja kaukoja on hinkutettu vähän siellä sun täällä aina jossain välissä. Välillä menee ihan loistavasti (siis istumaan nouseminen), välillä taas, että "mitä ihmettä sää ny oikein meinaat?"
Erilaisia pikkuesineitä (liittyy tarkkuusruutuun) etsitytetty sekä Hetalla että Hiskillä pitkin kämppää. Lisäksi Hiskiä opetettu (huvin vuoksi) ryömimään. Vähän se jo oppikin. Ja peruuteltu sivulta.

Metsälenkillä tein tarkkuusruudun, jonne piilotin Hiskin inhoaman painavan mutterin. Hetalle helppo nakki.
Hiski alkoi heti esineen bongattuaan kaivaa vimmatusti sammalia sen ympäriltä. Kielsin jyrkästi ja vein pois ilman palkkaa. Heta sai hakea mutterin mullan seasta. Heta ei koskaan kaiva käpälillään mitään - se vaan nokallaan vähän siirtelee isompia paakkuja, ja löydettyään ottaa esineen nätisti hampaitten väliin.
Tein uuden ruudun ja olin hyvin tarkkana: heti kun His haisteli nätisti, kiittelin ja palkkasin ruhtinaallisesti. Hiskillä on tätä kaivamistaipumusta, se pitää kitkeä pois, homma menee ihan päin peetä, jos herra alkaa heitellä turpeita ruudussa...

Pudotettu esine Hiskille lenkillä myös. Ensimmäisen kerran kunnolla metsän siimeksessä, ei tiellä. Vähän lyhennettynä. Kyllä sujui! Hiski on jo hanskan näkemisestä niin innoissaan, että kiipeisi varmaan vaikka puuhun. Hienosti Hiski töpinästään huolimatta patosi seuraamisosuuden, ei haistellut maata eikä pahemmin yrittänyt varastaakaan.

Sitten leikittiin Hiskin kanssa vielä Suunnista pallolle-leikkiä (miksi mä olen unohtanut tehdä tätä?). Vein pallon suoraan Hiskistä eteenpäin aika pitkälle, olin pudottavinani, mutta pudotinkin eri paikkaan salaa. Tulin pois samasta paikasta, minne olin leikisti pudottanut pallon. Sitten lähetin oikeaan paikkaan. Tästä tehtiin useita toistoja. Jos His meinasi lähteä vinoon, korjasin ja joka kerta tämä tepsi. Tämä on hyvää ohjattavuustreeniä sekä esineruutuun että hakuun. Ja Hiskin mielestä älyttömän kivaa!

Heta on edelleen kankea ja vasen takajalka aristaa, epäilen nivelrikkoa. Kuvausajan sain vasta joulunaluspäiviksi. Otamme varovaisesti ja remmilenkkejä vain.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Haut

Lauantai 5.12.
Haku/laatikkoleikki
Neljä toistoa, irtorullat. Pari lootaa lisää keskiviikon treeniin verrattuna. Olin tyytyväinen Hiskosen työskentelyyn. Ekalla mm:lla se koitti kovasti ottaa rullaa kaulastaan, rehveli.
Kaikkien koirien suoritus videoitiin (kiitos Katri ja knit!!!). Hiskin video löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=EucYjHgCm9M. Toisella piilolla siis huijattiin koiraa niin, että mm meni piiloon, koira vietiin pois ja mm vaihtoikin toiseen piiloon.

Sunnuntai 6.12.
Haku
Uusi paikka. Kaksi maalimiestä, kolme tyhjää. Kiintorullalla.
Eka tyhjä vasempaan kulmaan, sitten löytö oikealta, 2xtyhjä ja löytö vasemmalta.
Eka/tyhjä pisto muuten hyvä, mutta paluumatkalla piti ruikata pissat edellisen koiran pissojen päälle.
Toinen/löytö ihan ookoo suora pisto.
Kolmas pisto/tyhjä: lähetin vähän liian läheltä edellistä lähetyspaikkaa ja His lähti tarkistamaaan (siis taaksepäin) uudestaan kulmassa ollutta, moneen kertaan hajustettua piiloa. Lähetin toistamiseen vähän kauempaa, nyt kaarsi liikaa eteenpäin. Huusin takaisin. Muistaakseni kolmas kerta oli kelvollinen.
Neljäs/tyhjä: oli ihan hyvä,riittävän syvä. Matkalla tarkisti myös hajustetun ja kiinni olevan umpparin.
Viides/löytö, sujui hyvin. His oli nyt yrittänyt nyt hakea ensin kovasti maasta mm:n käden vierestä irtorullaa. On näissä rullatreeneissä pienen bc:n aivoille nyt monta liikkuvaa osaa...
Seuraavaan etsintätreeniin muistettavaa: pitää treenata tyhjiltä poistuloa erityisesti. Nyt olen yrittänyt ottaa Hiskin vastaan selin, nami vasemmassa kädessä. Ei oikein suju: tulee viereen vähän turhan vastahakoisesti eikä malta ottaa herkkua, vaan haluaisi päästä jatkamaan. Mutta eiköhän tämä treenaamalla saada kuntoon :)

torstai 3. joulukuuta 2009

Leikkiä lootissa, jälkiä +muuta

Keskiviikko 2.12.
Laatikkoleikki
Laatikkorykelmä metsässä aivan lähellä keskilinjaa. Hiskille irtorullat, neljä toistoa, maalimies aina eri lootassa. Huvittavaa sekoilua: His mm unohti parissa sekunnissa, mihin lootaan mm oli mennyt ja yhdellä näytöllä lähti viemään kauas metsään, pitkälle laatikoiden ohi. Tarkkuus ei ole Hiskin vahvimpia puolia missään lajissa...Mutta aina se lopuksi osasi oikealle laatikolle.
Meitä oli viisi koirakkoa mukana ja nähtiin kyllä viisi aivan erilaista suoritusta, joita oli tosi hauskaa seurata. Nää olisi pitänyt ehdottomasti videoida!
Heta teki vain lenkin metsässä ja kotiin päästyä se oli takapäästään aivan jäykkä. Illalla se kirjaimellisesti putosi sohvalta eikä päässyt vähään aikaan ylös. Säikähdin jo aikalailla. Annoin sille Rimadylin iltaruuan mukana. Aamulla se on ollut parempi, mutta vähän "köpö" edelleen. Kai se on vietävä kuvauksiin, en vaan millään haluaisi, kun se raukka kammoaa eläinlääkäriä niin hirveesti, pelkään, että se saa sydänkohtauksen silkasta stressistä:(

Torstai 3.12.
Jälkiä
Mulla on nyt pakkomielle tästä jäljestyksestä...Iskin silmäni Vihiojan suureeen frisbeepuistoon, josta frisbeeharrastajat ovat poistuneet talviteloille.
Tallasin kolme kpl jälkiä ihan lyhyelle nurtsille - osittain se oli ihan paljasta, jäistä maata. Kaikki lyhyitä ja tuoreita. Ei nameja. Tyyni keli.
1.
muutama siksakkaus, yksi polun ylitys (josta meni ihmisiä heti mun jälkeeni). Lopussa keppi.
His nosti hyvin jäljen ja porhalteli sitten vähän sinnepäin jäljellä. His viiletti suurimman osan jossain 1-3 metrin etäisyydellä jäljestä, mutkat ajettiin surutta suoriksi. Tien ylitys meni hyvin, kepin yli ajoi aluksi, koska oli liian kaukana jäljestä. Pysähdyin ja löysi. Otin kepin heti pois ja palkkasin namilla.
Jäljestä arvosana 6-.
2.
Tätä jälkeä His ei saanut nostettua ollenkaan. Kengänjäljet näkyivät selvästi, mutta Hiski vaan häröili sinne sun tänne. Päätin, etten tee yhtään mitään. Lopulta His lopetti etsimisenkin kokonaan ja alkoi taas tuijotella jonnekin kaukaisuuteen. Alkoi sattua selkään se paikoillaan seisominen, joten jätettiin touhu sikseen.
Jäljestä 0 pistettä.
3. Siksak-jälki (varmaan kuusi kulmaa peräkkäin), jonka lopussa keppi. Tässä taas jälki nousi ihan hyvin (en tajua tätä yhtään) ja Hiski ajoikin kohtuullisesti, joskin aivan liian kovalla vauhdilla. Keppi löytyi ja sillä leikittin vähän.
Tämä jälki 7+
Onneksi ja toivottavasti kohta tulee lunta...

Toko
Otin Hiskille vielä kaukoja. Tuttu juttu: taas kun oltiin uudessa paikassa, ei "istu"-käsky merkinnyt yhtään mitään. Siirryin lopulta ihan eteen ja siinä nousi istumaan. Huoh.
Seuraamista imuttamalla. Onhan se paikka hyvä, kun nakki on koko ajan nenän edessä... Mutta peruuttaminen sujui sivulta. Jee!
Ruutu. Läheltä se osasi mennä jo hienosti ja jäi seisomaan. Kun pidensin matkaa, jäi seisomaan siihen ruudun ulkopuolelle jo. Mutta kyllä tää tästä.
Tunnari. Neljästä kerrasta kolmella toi oman, yhdellä väärän. Höh.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Pentujälki + esineet

Tiistaiaamu 1.12.
Namijälki nro 5.
Siis Hiskoselle jälleen. Tällä kertaa siellä täällä mahapullia (Hiskin lemppareita) ja lopussa pitkään kateissa ollut lempipallo. Yksi kulma sammamättäikössä.
Jäljen nosti taas ihan vapaasti, missä ei mitään ropleemia. Mutta, mutta...inhimillisesti katsoen liian paljon mahapullia jäi matkan varrelle, eli sata lasissa jarruttaenkin mentiin. En tiedä, onko se loppupallo sittenkään hyvä idea.
Hitsi, kun tää jäljestys on välillä hankalaa: koskaan ei etukäteen tiedä, miten menee, vaikka kuinka funtsii ja suunnittelee. Haussa Hiski on aika ennakoitavissa, ainoat mokat tulee yleensä siitä, että mä itse möhlin tai joku maalimies pöllöilee. Mutta hakutreenien suunnittelu on helppoa. Jäljellä homma on ihan arpomista :( Mutta eteenpäin vaan taistojen tiellä!

Esineet
Samaan paikkaan kuin eilenkin. Tein "humalaisen" tallauksen: kiersin ympyröitä ja kahdeksikkoja päättömästi sinne sun tänne. Ideana, ettei jälki koskaan johtaisi mihinkään, jotta His ei voisi jäljestämällä saavuttaa mitään.
Treenin teemana suorat pistot just sinne, minne ohjaaja lähettää. Keskialueella ei ollut mitään, mutta sekin siis oli tallattu.
Heta haki toisen esineen ensin oikeasta ja sitten toisen vasemmasta kulmasta. Ei oikein hyvin irronnut tänään vasempaan kulmaan.
Hiski:
1. treeni
Hiskikin irtosi hyvin oikeaan kulmaan, mutta vasemmalle poikkesi puolivälistä paahtamaan keskemmälle ruutua. Paheksuin selkeästi ja huusin takaisin. Kiltisti ja katuvaisen näköisenä tuli. Kerroin ja näytin, että pitää mennä "suoraan" ja annoin vielä käskynkin aika innostavalla äänellä. Johan ampui menemään kulmaan. Hyvä!
2. treeni
Heitin esineet vasempaan reunaan peräkkäin niin, että isoin (ja haisevin) esine/villasukka oli ihan edessä, mutta mättään takana piilossa, toinen pienempi/tumppu keskellä (piilossa) ja viimeinen pienin/lapsen kenkä ihan takanurkassa. Ajatuksena, että His haistaa etuesineet hyvin ja jarruttaa jo mennessä. Ja se toimi, jee! Esineet tuotiin hienosti järjestyksessä: 1. edestä, 2. keskeltä ja 3. takaa. Tämä oli vissiin eka kerta, kun His toimi näin. Pitää jatkaa tällaisia treenejä.
Esineruutu on kyllä Hiskille tosi mieluinen: se tekisi varmaan 10 toistoa ihan silkasta elämisen riemusta. Eihän se mikään ihme tietysti ole: esineruudussahan saa JUOSTA, samoin kuin haussa ja pudotetun esineen noudossa, joka onkin myös superihanaa.
Jäljellä taas EI saa juosta -hmmm- ei ihme, ettei se ole ihan niin kivaa...Ja tottiksessakin hienointa on, kun saa juosta eteen-käskyllä tuhatta ja sataa, mutta kun tyhmä mamma ei anna tehdä sitä tarpeeksi usein.