HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




keskiviikko 30. joulukuuta 2009

On hanget korkeat, mutta treenit jatkuu

Tiistai 29.12.
Tottis/toko
Pirkkahallin parkkipaikalla Miikun, Miian ja Paulan kanssa.
Ensin pujottelua moneen kertaan: Hiskiä kiinnosti kauheesti Lilli, jolta oli juoksu loppunut ihan äskettäin...Muutenkin Hiskille oli aika pahat häiriöt ympäristössä tällä kertaa.
1. erä
Ilmoittauminen ja siitä pätkä seuruuta, Miikku ja Paula vahtasivat paikkaa. Perusasentoa jouduttiin ensin korjaamaan, mutta sen jälkeen paikka oli kuulemma ihan bueno eikä painanutkaan pahemmin.
Muistaakseni sitten otimme ruudun, jossa His valahti ekalla kerralla suoraan maahan ja uudelleenlähetyksellä oli epävarma siitä, mitä pitikään tehdä. Pari ihan hyvääkin ruutuun toppaamista saatiin, aika läheltä kyllä.
Luoksetulosetti, jossa pysähdys sujui varsin mallikkaasti, mutta jostain syystä tässäkin valui istumisesta maahan monta kertaa.
Nouto kahden kilon jöötillä. Nyt ei pompsahtanut taaksepäin.
Lopuksi ammuttiin kolme kertaa, ei mitään vaikutusta.
2. erä
Kaukoja. Pikkasen taas epävarmuutta...aika läheltä siksi.
Jäävistä vissiin istuminen ja maahanmeno, en tajua miksi.
Tunnari. Kun oli vieraitten klähmimiä kapuloita, niin pitihän niitä koittaa. His arpoi kaikki ja otti kyllä oman lopuksi, mutta epäilen hiukan, että oli silkkaa tuuria.
Ja hiukan pikkusiirtymiä ja peruuttamista vielä lopuksi, mistä pallo.

Haku
Kuusi pistoa: tyhjä, löytö, löytö, tyhjä, löytö, löytö.
Kaikki neljä maalimiestä valmiina, oikealla 50-60 metrissä, vasemmalla 30-40 metrissä. Tuuli kävi etuoikealta. Suorapalkat.
Kiinnitin erityisesti huomiota omiin lähetysasentoihini ja rauhalliseen lähettämiseen. Se paransi selvästi myös Hiskin "suuntaamista".
Hiski oli taas niin hyvä! Jokaiselle maalimiehelle lähti suoraan, tyhjät olivat tosi syviä, ja tuli hyvin pois pillin vislauksella. Ihan pieni miinus siitä, että ekalta tyhjältä olisi mielellään singonnut suoraan keskilinjan yli toiselle puolelle, mutta pysähtyi kyllä nätisti huomautuksesta. Viimeisen maalimiehen vierestä pinkoi suoraan viiteenkymppiin, mutta löysi takaisintullessa. Nyt tuli testattua ihan hallitusti sekin, että maalimies ohittaa vetovoimassa pillin. Oikein hyvä!
Olin tyytyväinen myös siihen, ettei risteilytreenien jälkeen ollut havaittavissa mitään maalimiehen omavaltaista jättämistä...

2 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Hyvä Hiski, se kuulostaa kyllä tosi taitavalta hakukoiralta! :)

Hetalle erityisterkut, kiva että syy nyt kuitenkin selvisi, ei tarvitse enää miettiä mistä johtuu kipuilu. Tessakin on elänyt meillä eläkeläisenä jo kohta kahdeksan vuotta - ja hyvin tyytyväisenä :))

Hiippari kirjoitti...

Itse asiassa tilanne on nyt aika selkeä, kun ei tarvi enää arpoa, kisatako Hetan kanssa vai ei. Heta ei välttämättä tarvitse niin hirveästi tekemistä, siinä mielessä lopettaminen on helppoakin.
Hiskin kanssa on niin ihana hakuilla! Ei ole toistaiseksi tarvinnut lyödä päätä seinään oikein missään asiassa. Varmaan vielä tulee takapakkiakin, mutta "kivijalka" on kyllä musta nyt aikast hyvä :)