Mamman mussukka on jo iso poika -snif

Hiski ja muut ihanat karkauspäivä-ällät täyttävät tänään peräti kolme vuotta - tai siis oikeastaan 29. päivä, jota ei tänäkään vuonna ole. Kai ne sitten ovat aikuisia. Kaksivuotispäivän jälkeen on tapahtunut PALJON ja uudet seikkailut odottavat :D

---------------------------------------------------------------------------------
Tokotreeni Marjamäessä sunnuntaina.
Tehtiin lähinnä pilkunviilausjuttuja.
Eteentuloja, sivullesiirtymisiä, sivulta maahanmenoja (vääntää vinoon), kaukoja vain peruutuksen kautta, paikallapyörimistä ja pitkästä aikaa henkilöryhmä.
Varsinaisena liikkeenä vain luoksetulo, joka oli illan teemana. Ihan vieressä tehtiin ruutua. Liikkuroituna. Erinomaiset stopit, tasainen, (kova) vauhti joka vaiheessa. Ainoa miinus oli vajaa sivulletulo. Pitääköhän alkaa uskoa, että se osaa tuon? Olen hyvin hämmästynyt :o
Niin ja poikkeuksellisesti paikallamakuu lopuksi, viisi minsaa. Oli maannut rävähtämättä taas. Hyvä, His! Vain sosiaalinen, hillitty palkka tästä.

Möllitokossa

Lauantaina käväisimme Hiskin kanssa Tamskin tallilla möllitokoilemassa voi-luokassa. Hiski teki paikallamakuun, seuraamisen, tunnarin ja luoksetulon. Kolme liikettä sai ottaa makuun lisäksi.
Viereisellä kentällä oli menossa joku pentukurssi, mekastusta riitti. Hiski kävi pelottavan kovilla kierroksilla ja vinkui odotellessa sydäntäsärkevästi jokaisen koiratytön perään. Me oltiin kuudesta koirakosta viimeisinä. Sain pienen jännityksen pintaan, en ihan kisakoomaa, ikävä kyllä ;)
Paikallamakuu. Ei kai erikoista, hiukan korviaan luimisteli (kurkin piilosta), kun ihan takana mekkaloitiin.
Seuraaminen. Alku ei näyttänyt lupaavalta. En meinannut saada Hiskiä suoraan perusasentoon, kun se kytsi ruutua, joka oli edessä, samassa paikassa, jossa oltiin otettu ruutua viimeksi tallilla. Järjestäjät jo kysyivät vähän säälivän näköisinä, otetaanko ruutu pois. - Ei missään nimessä oteta, rääkäisin.
Käskyn jälkeen His muuttui ihan täysin:  omasta mielestäni seuraaminen oli suorastaan kiitettävää, siis tuntui hyvältä, vaikka en kyllä yhtään katsonut koiraa. "Tuomarikin" kehui vuolaasti. Yhdessä pysähdyksessä Hiskin peppu kuulemma jäi inansa ylös. Kontakti ei tippunut kertaakaan.Ihanaaaaaaa!
Tunnari. Sanoisin, että täydellinen ja tasapainoinen suoritus: reipas meno, huolellinen haistelu, ei sorkkimista, nappasi oikean heti, kun tuli kohdalle ja palautti ripeästi ja pureskelematta. Hiski oli hyvin itsevarman oloinen ja arvasin heti, että nyt menee nappiin. Taisin kyllä käskeä sivulle, ennen kuin sain luvan, mutta sehän ei ole Hiskin vika.
Luoksetulo. Taas hra Hiskosen piti kytätä sitä ruutua, mistä seurasi vino maahanmeno. Koska tämmöistä on esiintynyt muutenkin, ja haluan pitää nollatoleranssin tässä, korjasin ja aloitus meni säätämiseksi. Mutta sitten: tosihienot stopit merkeillä, erittäin hyvä vauhti, suora eteentulo ja ja mainio sivulle siirtyminen. Eli ne tärkeimmät asiat oli kunnossa.
Olin Hiskiin enemmän kuin tyytyväinen :D:D:D
Olipa hyvä, etten ottanut sitä ruutua (mitä vähän arvoin) - nyt pitää treenata paljon sitä, että ruutu on suoraan edessä, mutta sinne ei mennä. Ja pitää olla entistäkin tarkempi siinä, missä asennossa koira on, ennen kuin liike alkaa. Turha ottaa tästä pistemenetyksiä. Erinomaisen tyytyväinen olen siihenkin, että pääsin puuttumaan kyttäämiseen kisamaisissa oloissa. Pitänee silti miettiä, alanko seurauttaa Hiskin käskyn alla jo kehään mennessä.
Mutta varsinainen ihmemies se on, kun pystyy kokoamaan noin  hyvin itsensä, vaikka nupit on ihan kaakossa.
Ennen lähtöä treenasimme vielä vähän kaukoja, enimmäkseen peruutuksesta. Ei valittamista.

Hiskiä häiritään Längelmäellä

Suski yrittää häiritä Hiskiä pudottamaan kontaktin, mutta eipä onnistu, ei :). - Kuva Elina Will

Hallihupa ja muu tokoilu

Tiistaina Meirän hallilla järeä tokopläjäys russelikimityksen säestyksellä.
Luoksetulot otin hallin vapautumista odotellessa pihassa. Läpiajoja 90 prossaa ja muutama stoppi seisomaan voimakkailla avuilla, ei maahanmenoa. 
Hetan annoin touhuta vapaasti omiaan hallissa, ja kyllä sitä lapsettikin. Heitteli itse itselleen lattiapalloja (joihin siis His ei saa koskea, eikä edes katsoa, epäreilua). Saatiin erinomaiset häiriöt Hetan häröilystä seuraamisen jännitetreeniin: neito tunki pallonsa kanssa eteen, haukkui ja teki kaikkensa herättääkseen huomiota. Otin vain  lähtöjä ja ympäripyörimistä, ynnä "henkilöryhmän" (keilojen ja Hetan ympäri). Lisäksi työnsin hra Hiskosta kädellä oikein voimalla kauemmas. Rävähtämätön kontakti japuski tosissaan vastaan, kun tönin. Kyllä oli jännitettä.
Keskityttiin hauskanpitoon: tunnarikapulatkin jäi yhtä lukuunottamatta kotiin, joten leikittiin vain oman hakemista.
Hyppy. Ilman kapulaa tai mitään muutakaan heitettyä vaihteeksi, ihan kuiviltaan kokeilin erilaisia etäisyyksiä. Tarttis surkeesti alkaa tehdä apparin kanssa namipalkkahyppyjä taas tekniikan korjaamiseksi. Saalisnouto pahentaa laakahyppyä.
Metalli. Pelkästään "iskunoutoja" - His tarttui kapulaan, kääntyi>palkka.
Paikallamakuu. Höselsin Hetan kanssa sitä sun tätä. Hiski oikeasti "suoritti" paikallamakuuta, rävähtämättä.
Kaukot. Kissanruokapalkka takana. Reippaasti heti 10 metristä, hui. M-S: erittäin hyvä. M-I: sama juttu. M-I-S: mainio. M-S-M: sekin hyvä. Ja vielä S-M-I: hyvin edelleen. Lopuksi lelupalkka. Jepuliste, tää voi jopa joskus alkaa toimia!
Ruutu. Ensin "tavallisesti, sitten vein ensin puukapulan ja seuraavaksi metskun ruudun taakse. Lähetin ruutuun, pysäytin ja annoin "nouda"-käskyn Iskunoutona kumpikin. Vitsi, mikä vauhti! Tämä oli Hiskistä makeeta.
Kaukoja uudestaan, takapalkoin edelleen. Nyt ne vaikeat läheltä, ihan hiki tuli jännityksestä. Eli S-M ja S-I . Tässä ensimmäisillä kerroilla pientä liikkumista. Loppuun koko katinruokapurkillinen ja leikki päälle.
Seuraamista lopuksi. Pyörimistä oikealle ja vasemmalle.
Molemmat koirat näyttivät lähtiessä niin onnellisilta. Itsellänikin oli hauskaa eikä mikään mättänyt :D
Illalla kotona vielä ennen iltaruokaa niitä kaukoja: 5xS-I-M, läheltä. Sujui, takapalkka joka kerrasta.
-------------------------------------------
Keskiviikkoaamuna työhuoneella:
Tunnari. Kisamaisesti, paitsi matka ei yhtä pitkä, rivissä. Nappiin. Hokasin vasta nyt, että koeohjeen mukaan kapulat on noin 25 sentin päässä toisistaan. Sehän on valtavan pitkä matka! Meillä kapulat on aina olleet alle 10 sentin päässä...Onhan se paljon vaikeampaa.
Kaukot. 5xI-M-S. Matkaa noin viisi metriä. Sujui, tosin  osa hitaasti.
Luoksetuloja lenkin yhteydessä.  
Ja ulkona ammuskelua  (huom. ei ammuntaa).  Pikkuesineitä myös. Hienosti menee.
---------------------------------------------
Torstaina taas Meirän hallilla tokotykitystä.
Heta oli taas mukana ja huusikin innosta kuin hinaaja siitä asti, kun ajettiin hallin pihaan.
Seuraamisella aloitettiin, oikeastaan jännitteen haulla, palkat aina vasta merkkiäänen jälkeen. Heta auttoi parhaansa mukaan torveilullaan.Tämä meni hienosti.
Tunnari. Otin ihan piruuttani niin, että Heta pyöri pallojen kanssa meidän edessä. Arvasin, ettei Hiskin kantti kestä. Kapulat valmiina - edellinen treenaaja oli käpälöinyt ne huolellisesti, kuulemma maksanhajuisilla käsillään. His ei meinannut edes löytää niitä ja sitten nappaili, mitä sattui. Laitoin rauhallisesti hakemaan, kunnes oma tuli käteen. Sitten uusittiin alusta ja meni ihan  hyvin.
Ruutu. Tässä kikkailtiin ja Hiski tykkäsi hullun lailla! Tein ensin niin, että hyppäytin Hiskin telineen yli ja annoin heti "ruutuun"-käskyn. Ekalla tietystikään ei tajunnut, mutta seuraava jo meni hienosti. Ruudusta kutsuin taas hypyn kautta pois ja vapautin lelulle.
Sitten tehtiin niin, että heitin metallikapulan ja käskin Hiskin ruutuun. Se tietty toi ensin kapulan, heitin uudestaan ja käskin taas ruutuun. Johan meni perille. Ruudusta panin noutamaan kapulan ja vapautin lelulle heti, kun oli tarttunut siihen. Olihan vauhtia!
Jossain välissä His tosin kuumeni niin, että kun vein käden suuntaa näyttääkseni sen kuonon viereen, se irvisti pahasti ja lonksutteli hampaitaan, kiinni ei sentään käynyt. Tästä tuomitsin pölläytyksen ja viiden minuutin jäähyn, jonka aikana tein äänekkäästi kaikkea kivaa Hetan kanssa.
Kaukot. Itse asiassa näitä tehtiin kahdessa erässä. Periaate sama: kissanruokaa takana, helpot vaihdot kaukaa, vaikeat läheltä. Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa. Ennen iltaruokaa vielä jumpataan I-M-S.
Tunnari uudestaan. Oikein hyvin.
Luoksetulo. Tätäkin tehtiin parissa erässä, molemmissa suht samoin. Seisosta suoraan eteen, sitten pelkkä maahanmeno ja eteentulo. Läpiajo ja molemmat ja taas läpi. Eteen ja siitä sivulle. Hiskin parhaat stopit koskaan :)
Seuraamista uudestaan, nyt pitempiä pätkiä, käännöksiä, askelluksia ja pyörimistä. 
Lopuksi vielä puunouto tosi pitkältä matkalta>vaputus lelulle.
Jossain välissä Hiski oli paikallamakuussakin, kun heittelin Hetalla kapulaa, jonka se haki raivoisien karjahdusten säestämänä.
Eipä ollut tylsät treenit nämäkään :D

Halleilla, koulussa Kanalassa yms

Tokot pe-ma
Perjantaina Meirän hallilla. Olin suunnitellut ottavani aika lyhyen hömppätreenin, mutta kun oli niin karmea pakkanen, pidensin treeniä tuntiin. Palloja tietty pitkin  hallia.
Kaksi russelia kimitti eteisessä ja His otti vähän pulttia niistä. Aloitin silti uhkarohkeasti tunnarilla, joka oli valmiina "puolikellona." His oli ihan väärässä mielentilassa ja sohi mitä sattui. Pistin pojan vähäksi aikaa maihin rauhoittumaan ja uusittiin. Nyt hyvin. Leikittiin vielä oman piilotusta ja kapulan vaihtoa lennosta leluun vähän aikaa, että sain purettua pojalta paineet.
Ruutu. Samassa paikassa kuin viimeksi ylipitkältä matkalta. Vetoa vasemmalta sisään, paikan hakee kyllä mainiosti. En kelpuuttanut sivusta menoja. Korjasi.
Seuraaminen. Ensin suora pätkä ja käännös>palkka. Sitten askelluksia. Taaksepäin liikkuessa jää ihan selän taakse, sitä korjailin namilla. Paljon vasemmalle käännöksiä.
Kaukot. Ensin peruutuksin, hyvin, sitten läheltä edestä. His alkaa tajuta, mitä haen S-I:ssä. Sen takajalat siirtyvät kuin "vanhasta muistista" ensimmäisellä käskyllä, mutta seuraavalla se jo on sen näköinen, että "ainiinjuu." Lupaavaa. Sain monta onnistunutta maahanmenoa ja istumista peräkkäin ja lopulta kaikki vaihdot putkeen, viimeisenä vaikein, josta palkaksi kissanruoka.
A-este. Tässä kiusasin poikaa. Heitin lelun yli, mutta en päästänyt hakemaan, vaan huutelin kaikenlaista. Erkki oli taas Hiskille ylivoimainen, se on vissiin se -ki, joka on liian lähellä ki-iipeetä. Seurauttelin esteestä poispäin ja vaadin kontaktin. Päästin lopulta kiipeämään, ennen kuin His ehti valittaa anjaeerikäiselle.
Taidettiin ottaa vielä muutama kierros ruutua,  luoksetuloja läpijuoksuina ja stoppeja ja maahanmenoja erikseen. Ja tuolin kiertoa ynnä hillitön kahden lelun riehunta lopuksi.
---------------------------------------------------------
Lauantaipäivä hurahtikin sitten Längelmäellä, Kana-areenalla. Pääsin keskisuomalaisten pk-harrastajien kanssa Susanna Korrin oppiin, kiitos Hanna Hoon :)
Oli antoisa päivä, vaikkakin kahdeksan (!) tunnin paikallaoloajasta Hiskin treeniä oli noin 25 minuuttia. Mutta muiden koirien (6 kpl) treenejä oli kiinnostavaa seurata ja Suski tarjoili paljon hyviä vinkkejä.
Olin jo etukäteen päättänyt, että keskitymme seuraamisen suurimpaan ongelmaan eli kontaktin katkeiluun. Näin tehtiin ja olin hyvin tyytyväinen, etten yrittänyt söheltää muuta. Suski lähti heti hakemaan Hiskin suoritukseen lisää jännitettä. Pääasiassa sille järjestettiin erilaisia häiriöitä: ensin pelkästään perusasennossa/kontaktissa, sitten liikkeellä.  Hiskin edessä mm. heiteltiin leluja, sen edestä kontattiin, metelöitiin ja Hiskin seuratessa meidän ylitsemme heiteltiin palloja. Hiski skarppasi hyvin ja lopulta sitä ei enää heilauttanut mikään. Näitä pitäisi tehdä säännöllisesti ja paljon. Mitään varsinaista ristiriitaa ei tässä ole sen kanssa, miten me ollaan viime aikoina treenattu.
Jännitteen ja rentouden välillä tasapainoilu on ylimalkaan varsin mielenkiintoinen juttu...
Palkka ei Suskin mielestä tule nyt Hiskille ihan oikeaan paikkaan. Se auraa välillä vähän (korjaa kyllä hyvin).  Lelun/pallon pitäisi lentää kello kymmeneen. Palkka myös ehkä vasemmalle olkapäälle vähäksi aikaa? Ennen palkkaa merkkiääni (miten olenkin unohtanut tämän Outin opetuksen!) ja käsi ei saa hamuta lelua ennen sitä. Hiskin levoton seuraaminen voisi rauhoittua, jos muistaisin nämä ja onhan se nyt hitto, ellen muista :(
Henkilöryhmän harjoittelu uusin ideoin, iskunoutoja ja jännitettä jääviin, siinä seuraavat pk-tottiksen harjoitteluteemat. Voi, kun pääsisi pian oikein kentälle!
Ihan pikaisesti Hannan kapuloilla tunnari, kohtuullisesti.
--------------------------------------------------------
Marjamäen hallissa su-iltana.
Paikallamakuu. Kova härdelli ympärillä, Hiski oli maanut liikkumatta. 
Luoksetulo. Vedettiin ihan ruudun treenaajan vierestä.Ei haittaisi, vaikka pysähtyisi nopeammin.
Tunnari. Kuulemma kaikki kapulat valmiiksi umpikuolattuja. Oli vähän epävarma, mutta otti oikean, taisi vähän töniä muita. 
Ruutu. Super!
Häiriöseuruu. Potkin palloa edelläni ja kävelin "päin seiniä". Hyvä
------------------------------------------------------
Jokipohjantien parkkiksella maanantaina. Pakkasta kai lähemmäs -20, mutta aurinko lämmitti.
Seuraaminen. Oikeastaan vain paikalla pyörimistä molempiin suuntiin ja jännitteen nostoa lähdöistä.
Luoksetulo. Kaikkina mahdollisina munnoksina jälleen. Käytin voimakasta vartaloapua myös, niillä saa kyllä lisää napakkuutta. Paljon myös läpijuoksuja ja pelkkiä seisoja+maihinmenoja.
Ruutu. Monesta suunnasta, kaikki kaukaa. Parasta a-ryhmää! Ruutu alkaisi vissiin olla kisavalmis...

Tunnaria on tehty sisällä joka päivä. Miksi se onnistuu tulitikuilla parhaiten? Jääkö niihin haju jotenkin paremmin vai onko kyse siitä, että tikkuhommasta puuttuu paine, niitä tehdään rennoin rantein? Rentona His tekee tunarin parhaiten ja se on ihan minun vikani, ellen saa sitä rennoksi. MOT
--------------------------------------------------------
Viikon 8 suunnitelma:
Kaukot ovat olleet nyt tauolla la-ma. Niitä on hinkattu liikaa. Se rentous! Miten?
Ma: Luoksetuloa eri muodoissaan, ruutu, tunnari
Ti: Luoksetulo, tunnari, kaukot
Ke: Kaikki
To: Tauko
Pe: Tunnari, kaukot, seuraaminen
La: Tamskin mölli? Paikallamakuu, seuraaminen, ruutu, tunnari. Kotona: kaukot

Videoita

Tokoa Tamskin tallilla 13.2. 
Suurkiitokset, Lili!!!
Seuraaminen. Kyllä se takapää elää jotenkin omaa elämäänsä aina välillä, meidän rytmi ei ole ihan kohdillaan.
http://www.youtube.com/watch?v=e0qkpqBmV9U
Tässä hitaampaa seuruuta: perä pysyy paremmin kuosissa, mutta eihän toi enää ole mitään kävelyä...
http://www.youtube.com/watch?v=0qEeB_MYBRs

Luoksetulo. Osaa se napakamminkin pysähtyä.
http://www.youtube.com/watch?v=zzh0UzaS10M

Ruudut. Liian pitkä käsimerkki ja liian hidas maahanmenokäsky, sanoi Lili ja on aivan oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=l_jJQfnD3o8
http://www.youtube.com/watch?v=7CoUJi1yl_I

Metallinouto. Aika nihkeää...
http://www.youtube.com/watch?v=94T7CedZXtk

Hierontaa ja hallitreeniä

Tiistaina Hiski oli taas Terhillä hierottavana. Poika oli ihanan rela alusta loppuun eikä reagoinut mitenkään vatkaamisiin, paineluihin tai venyttelyihin. Ei näyttänyt olevan kerrassaan mitään kipukohtia. Tämä onkin ennakoivaa huoltoa.

Kun ei näillä paukkupakkasilla pysty maastossa tekemään mitään, niin tokoa sitten sisällä. Ei se niin huono vaihtoehto olekaan.
Meirän hallilla treenattiin keskiviikkona. Vein palloja erityisesti hallin takaosaan, mutta muuallekin. Hiski ei enää yritä ottaa maasta mitään, hiukan alussa saattaa tapittaa.
Teemoina liikkeiden väliset siirtymät, kapulan luovutus, eteentulo ja siitä sivulle siirtymiset. Varsinaisista liikkeistä treenattiin hyppyä, luoksetuloa ja tietenkin meidän lempparia, kaukoja.
Ensin leikittiin ja sen jälkeen muka ilmottauduttiin. Siirtymät otin käskyn alla ja palkkasin suoraan kainalosta ennen varsinaista liikettä. Tässä olen lipsunut, nyt ruotuun.
Aloitettiin luoksetulolla.  Ensin pelkkä seiso, sitten suoraan eteen ja siitä sivulle, sitten koko liike ja lopuksi läpijuoksu. Hämäsin huutelemalla "käskyjä" ja maassaolosta Hiski sitten narahti ja lähti tulemaan "lliikkuroinnistani". Palautin maihin ja otettiin uusiksi.Stoppeihin olin tyytyväinen. Erikseen vielä pelkkiä seisoja ja maahanmenoja leikistä. His oli ihan onnessaan.
Hyppynouto. Monta toistoa, osa supervinoon heittoja. En päästänyt joka kerta heti hakemaan, vaan seurauttelin. Huutelin myös vääriä käskyjä, kerran lähti väärällä. Muuten palautteli hienosti. Otin joka kerta ensin eteen ja sitten vaadin kunnollisen sivullesiirtymän. Muistaakseni nämäkin olivat ok.
Kaukot. Peruuttamalla ensin, namipalkat. Sitten ihan läheltä. Oijoi, johan pomppasi. Ja asennot kamalan vinoja. Saatiin muutama hyväkin vaihto, mutta sitkeässä tämä on. En hyväksynyt vinoutta enkä pientäkään siirtymää ja siinähän sitten ährättiin. His alkoi jo näyttää vähän masentuneelta. Eikun peruuttelemaan iloisesti pitkin hallia.
Tunnari. Ylipitkä matka, kellotaulu. Hyvin otti oman, mutta toi varovaisesti, kävelemällä. Mielialaliike tämäkin (kuten kaukot), eli pitää taas vahvistaa hauskuutta ja varmuutta. Varmaan oli vähän lysyssä sen kaukosäädön jälkeen.
Nouto, kaksikiloisella. Muuten hyvä, mutta jää nykyään kumman kauas. Sitä hinkattiin.
Eteen-sivullle-eteen-jumppaa. Yritti ihan liikuttavasti., välillä jäi kyllä aivot pahasti jälkeen.
Luoksetuloja. En nyt muista mitä kaikkea, mutta erinäisiä variaatioita. 
Ja taas kaukoja. Oli karseat agikoirahäiriöt, varmaan jotakuta turria kidutettiin ja neljä muuta rekkua kiljui rääkätyn puolesta, omatkin korvat soi. Hiskillä oli karvat pystyssä ja korvat päätä myöten. Pakotin sen metelistä huolimatta tekemään helppoja M-I-M-vaihtoja ja peruuteltiin valehtelematta kilometri, välillä istutin,  välillä laitoin maahan. Uhkarohkeasti vielä läheltä yksi M-I-S-I, mikä menikin yllättäen laakista putkeen. Takapalkkana oli kissanruokapurkki, jonka sai heti hotkaista  palkaksi. Kylläpäs väännettiin, mutta homma loppui hyvään fiilikseen :D
Liikkeestä istukin otettiin jossain välissä. Hyvinhän tuo sujui.

Kotona on haettu ja luovutettu pikkuesineitä. Tämä sujuu nyt niinkuin sen pitääkin mennä :)