Keskiviikko 28.4.
Jälki nro 8
Tarja S. tallasi 300-400 metriä pitkän jäljen, kolme keppiä. Heti alussa toiveitteni mukaisesti kaksi suoraa kulmaa ihan peräkkäin. Loppuun T. oli taiteillut kivien ympäripyörimisiä ynnä muuta ylläripylläriä ja pari tienylitystäkin oli.
His ajoi taas hienosti: ainoa pikku hama tuli toisen tienylityksen jälkeen. Siinä Hiski nosti nenänsä ja haisteli ilmaa siihen malliin, että tähtäimessä oli hirvieläin tai vastaava. Hetkeksi tuntui varsinainen asia unohtuneen. Palautin nuorukaisen maan pinnalle ja nopsasti se haki jäljen uudestaan. Siinä olikin sitten aika pian loppukeppi, joten superpalkka tuli hyvään saumaan. Kaikki (3) kepit nousivat epäröimättä.
Tottis
Jälkien vanhentumista odotellessa pikku puuhat.
Seuraamista, luoksetulo, eteenmeno ja taas seuraamista. Siinä se.
Tarkkuusruutu
Lähinnä Hetan iloksi. Esineenä muovinen minipossu, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kummallakaan koiralla ei mitään ongelmia. Hyvät luovutukset.
Mätsäri
Illalla Särkänniemen alaparkkiksella. Käyntiä voi kuvailla yhdellä sanalla: kamalaa. Porukkaa oli ihan solkenaan (kv-näyttely tulossa) ja tungos ahisti suunnattomasti.
En nyt mene yksityiskohtiin, mutta nulikka oli ottaa turpiinsa kolme kertaa ja joka kerta itseään huomattavasti isommalta urokselta. Näitä se lähti ihan pokkana haastamaan: nro 1. valtava bernhardilainen, nro 2. vasikan kokoinen nöffi, jolle taskukokoinen emäntä lässytti "Raffukka" ja 3. roteva kultsupoika. Homman kruunasi se, että meidän parina kehässä oli alaskanmalamuutti, jota esitteli noin 8-vuotias tytteli. "Tuomari"pyöritteli silmiään, kun näki Hiskin ja kiirehdin kertomaan, että bordercollie se on, vaikkei ehkä uskoisi. "No, en ole kyllä ikinä nähnyt tommosta bortsua." Kyllä ei jääty enää sinisten kehään. Ja kyllä hirvittää se Tampereen näyttely :(((
Torstai 29.4.
Haku
Ihan eri meininki olikin sitten torstai-iltana, kun esineruutuiltiin ja hakuiltiin Koivumäessä neljän koirakon voimin.
Esineruutu
Kaksi esinettä ihan edessä, yksi vasemmalla, yksi oikealla, yksi keskellä takana. Takaesinettä His etsi aika pitkään, annoin etsiä rauhassa, mutta minun olisi pitänyt siirtyä enemmän: Hiski seurasi selvästi minun etenemistäni lähetyslinjalla, eli näyttäisi nyt etsivän aika hyvin lohkoittain.
Haku
Hiskille 300 metrin rata, kolme maalimiestä, joiden paikkoja en halunnut tietää. Suorapalkat. His löysi (tietysti) kaikki maalimiehet helposti ja teki hyvin tyhjät pistot, joita tuli ainakin kymmenen.Viimeisen maalimiehen melkein 300 metrissä Hispander haistoi tosi kaukaa tullessaan tyhjältä toiselta puolelta ja olisi singonnut omatoimisesti toiselle puolelle, mutta sain pysäytettyä.Viimeinen mm oli maapiilossa. Vauhti riitti hyvin loppuun saakka.
Muutamalla tyhjällä His teki ihmeellisiä kiemuroita matkalla, eli pistot eivät olleet ihan suoria. Se johtui varmasti siitä, että Hiski oli viimeinen koira radalla ja siellä oli vaikka kuinka monta käytettyä piiloa, jotka se kävi tarkistamassa. Edelliselle koiralle oli kummallakin puolella rataa ollut peräti kuusi maalimiestä, tai siis yksi, joka siirtyi viisi kertaa...Eli treeni oli huomattavasti koetilannetta vaikeampi. Hiski oli taas niin mainio, ei voi mitään, vaikka vaikuttaakin leuhkimiselta:)
Heta sai vielä hakea yhden esineen ihan lopuksi, vaikka ilta jo alkoi hämärtää.
perjantai 29. huhtikuuta 2011
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Hiski jäljensi taas kuin pieni eläin
Jälki nro 7
Vieläkin olen ihan fiiliksissä: Hiski oli jäljellä tänään aivan supersupermahtava :D
Tarja polki loistavan haasteellisen jäljen, joka vanheni reilut kaksi tuntia. Maasto oli aika mielenkiintoista ja jäljellä vaikka mitä kiemuroita, kulmia. Tiehämyjäkin löytyi riittävästi (lenkkeilymaastoa). Selvästi myös hirvien suosimaa seutua. Viisi keppiä.
T. vähän epäili, että jälki jäi liian lyhyeksi. Eipä jäänyt: gepsin mukaan pituutta oli 1,2 kilometriä. Olisi pitänyt arvata: taannoin T. polki Hetalle "lyhyen" jäljen Urjalaan: sillä oli mittaa noin kolme kilsaa ja paitsi jäljen hukkasin metsään myös koiran. Mutta ei siitä sen enempää. Nyt jälki oli just passeli.
Janalla oli pientä säätöä, mikä ei ollut Hiskin vika, vaan omien huonojen ohjeitteni. Ei se tahtia haitannut.
Jäljestämisestä ei voi sanoa muuta kuin: hyvä kuin mikä. Minä vain roikuin liinassa ja His hoiti homman. Vauhtia oli aikalailla, mutta kaikki kepit His löysi ihan itse, minä en ikinä löydä niitä.
Ihan selvästi His ajaa huolellisemmin vierasta kuin omaa jälkeä, siltähän homma näytti jo syksyllä.
Kyllä tuon kanssa varmaan jo kehtaisi JK3:een mennä, jos vaan saisi paikan jonnekin.
Tottis/toko
Jälkien vanhentuessa otimme Levekin kentällä pienet tottissessiot.
Hiski teki pitkästä aikaa tunnarin Tarjan huolellisesti klähmimillä kapuloilla. Ensin läjä+oma. Liian helppo. Sitten oma kellomuodostelmassa. Helppo tämäkin :)
Sitten hyppyjä metallin kanssa, lähinnä treenasin vinoonheittoja ja sainkin Hiskin kiertämään. Nouto kaksikiloisella sekä eteen asti että vauhdista palkaten.
Hiukan seuraamista Hoskin paikallamakuun aikana eikä muuta.
Heta makoili paikalla Hoskin suorittaessa ja sitten vähän seuraili ynnä tuli luokse ja sai pallonsa. Tyytyväinen oli hän.
Illalla vielä uudestaan pikainen poikkeaminen Levekin kentälle yhteistreeneihin: ruutu kahteen kertaan. Hienot.
Seuraamista, juoksua erityisesti. Tuntui aika hyvältä. Luoksetulo läpijuoksuna.
Eteenmeno. Hyvä valmistelevakin.
Tänään siis onnistui ihan kaikki :)
Vieläkin olen ihan fiiliksissä: Hiski oli jäljellä tänään aivan supersupermahtava :D
Tarja polki loistavan haasteellisen jäljen, joka vanheni reilut kaksi tuntia. Maasto oli aika mielenkiintoista ja jäljellä vaikka mitä kiemuroita, kulmia. Tiehämyjäkin löytyi riittävästi (lenkkeilymaastoa). Selvästi myös hirvien suosimaa seutua. Viisi keppiä.
T. vähän epäili, että jälki jäi liian lyhyeksi. Eipä jäänyt: gepsin mukaan pituutta oli 1,2 kilometriä. Olisi pitänyt arvata: taannoin T. polki Hetalle "lyhyen" jäljen Urjalaan: sillä oli mittaa noin kolme kilsaa ja paitsi jäljen hukkasin metsään myös koiran. Mutta ei siitä sen enempää. Nyt jälki oli just passeli.
Janalla oli pientä säätöä, mikä ei ollut Hiskin vika, vaan omien huonojen ohjeitteni. Ei se tahtia haitannut.
Jäljestämisestä ei voi sanoa muuta kuin: hyvä kuin mikä. Minä vain roikuin liinassa ja His hoiti homman. Vauhtia oli aikalailla, mutta kaikki kepit His löysi ihan itse, minä en ikinä löydä niitä.
Ihan selvästi His ajaa huolellisemmin vierasta kuin omaa jälkeä, siltähän homma näytti jo syksyllä.
Kyllä tuon kanssa varmaan jo kehtaisi JK3:een mennä, jos vaan saisi paikan jonnekin.
 |
| Hohhoijaa, tulihan jäljenneltyä. |
Jälkien vanhentuessa otimme Levekin kentällä pienet tottissessiot.
Hiski teki pitkästä aikaa tunnarin Tarjan huolellisesti klähmimillä kapuloilla. Ensin läjä+oma. Liian helppo. Sitten oma kellomuodostelmassa. Helppo tämäkin :)
Sitten hyppyjä metallin kanssa, lähinnä treenasin vinoonheittoja ja sainkin Hiskin kiertämään. Nouto kaksikiloisella sekä eteen asti että vauhdista palkaten.
Hiukan seuraamista Hoskin paikallamakuun aikana eikä muuta.
Heta makoili paikalla Hoskin suorittaessa ja sitten vähän seuraili ynnä tuli luokse ja sai pallonsa. Tyytyväinen oli hän.
Illalla vielä uudestaan pikainen poikkeaminen Levekin kentälle yhteistreeneihin: ruutu kahteen kertaan. Hienot.
Seuraamista, juoksua erityisesti. Tuntui aika hyvältä. Luoksetulo läpijuoksuna.
Eteenmeno. Hyvä valmistelevakin.
Tänään siis onnistui ihan kaikki :)
maanantai 25. huhtikuuta 2011
Hihkuntaa haussa ja tottista
Maanantai 25.4.
Haku
Sääksjärvellä, kuusi koirakkoa. Vajaan 200 metrin rata. Ylisyvät tallaukset. Kaksi hämypiiloa. Spesiaaliteemana vaihdikkaat näytöt.
Hiskille kahdeksan pistoa: kuusi maalimiestä, kaksi tyhjää, kolme näyttöä, kolme suorapalkkaa.
Oikea kulma heti reippaasti tyhjä, hieno, joskin laajanpuoleinen pisto. Lähetys vasempaan kulmaan, hyvä laatikkopisto, takaisintullessa nosti ukon, joka oli noin 25 metrin päässä keskilinjasta. Ukko (tai akka) hihkui, kun lähdimme näytölle. Ja vetoahan löytyi...
Kolmas suorapalkkaava ukko oli ylisyvällä suoraan edessä, hienosti tämäkin. Neljäs tyhjä. Viides oikealle: sinkosi tosi syvälle ja nosti tullessaan ukon hyvällä laatikolla umpparista noin 20 metrin päässä keskilinjasta. Näytölle taas hihkuntaa piilosta.
Kuudes mm kaukana suoraan edessä suorapalkkaavana.Seitsemäs umpparissa lähellä/näyttö, His juoksi ensin ohi, mutta palasi samantien. Kahdeksas suoraan edessä ja suorapalkka täältä.
Kaikki meni suunnitelmien mukaan, Hiski teki mahtavat pistot, haki vauhdikkaasti ja energisesti. Umppareilla ei ota heti rullaa, vaan kokeilee ensin, tuleeko palkkaa, mikä on mainio juttu. En oikeastaan nyt keksi mitään ihmeempää korjattavaa, vaikka kyllä sitäkin varmaan löytyy,. Mutta jos näin jatkuu, olen ikionnellinen.Ja niin on Hiskikin ja se on pääasia :)
Treenien jälkeen etsin hartaasti koirien remmejä, jotka luulin pudottaneeni metsään. Hetankin usutin etsimään ja iloisestihan tuo haki, tai ainakin oli hakevinaan. Autossa ne sitten tietysti olivat, mikä selvisi, kun sain purettua kattoon asti lastatun liikennöintivälineeni.
Tottis
Aamulla ennen hakutreeneihin menoa pyörähdettiin Pirkkahallin kentällä ottamassa vähän seuraamista ja jäävät. Aika into piukeena oli nuorimies :)
Hakutreenien jälkeen ehdin olla kotona runsaan tunnin, ja taas mentiin. Tällä kertaa Toijalan kentälle Minnan ja Tarja S.:n kanssa.
Jatkettiin aamuisella linjalla, eli seuraamista ja jääviä. Hoskin kanssa ilmottauduttiin ja sen jälkeen koko seuraamiskaavio ilman palkkaa. Kontakti kesti loistavasti, mutta paikka liian edessä ja painoi vähän.
Sitten jäävät. Kiitettävästi häiriöitä haukkuvista koirista ja taisi siellä jokunen ihmisen vieno karjahduskin olla...Hiskille teki tiukkaa pitää kontakti ja sitten pyrki kovasti keulimaan valmistelevissa. En kelpuuttanut, vaan otettiin monta kertaa uudestaan. Istusta ja maasta hetipalkka, seisosta otin eteen ja sivulle. Himmaili ehkä vähän eteentulossa. Läpijuoksuja siis paljon.
Seurautin vielä paikallamakuuseen + sieltä pois käskyn alla. Sitten leikkiä kentän reunassa.
Kivasti sujui, kiitos tytöt!
Haku
Sääksjärvellä, kuusi koirakkoa. Vajaan 200 metrin rata. Ylisyvät tallaukset. Kaksi hämypiiloa. Spesiaaliteemana vaihdikkaat näytöt.
Hiskille kahdeksan pistoa: kuusi maalimiestä, kaksi tyhjää, kolme näyttöä, kolme suorapalkkaa.
Oikea kulma heti reippaasti tyhjä, hieno, joskin laajanpuoleinen pisto. Lähetys vasempaan kulmaan, hyvä laatikkopisto, takaisintullessa nosti ukon, joka oli noin 25 metrin päässä keskilinjasta. Ukko (tai akka) hihkui, kun lähdimme näytölle. Ja vetoahan löytyi...
Kolmas suorapalkkaava ukko oli ylisyvällä suoraan edessä, hienosti tämäkin. Neljäs tyhjä. Viides oikealle: sinkosi tosi syvälle ja nosti tullessaan ukon hyvällä laatikolla umpparista noin 20 metrin päässä keskilinjasta. Näytölle taas hihkuntaa piilosta.
Kuudes mm kaukana suoraan edessä suorapalkkaavana.Seitsemäs umpparissa lähellä/näyttö, His juoksi ensin ohi, mutta palasi samantien. Kahdeksas suoraan edessä ja suorapalkka täältä.
Kaikki meni suunnitelmien mukaan, Hiski teki mahtavat pistot, haki vauhdikkaasti ja energisesti. Umppareilla ei ota heti rullaa, vaan kokeilee ensin, tuleeko palkkaa, mikä on mainio juttu. En oikeastaan nyt keksi mitään ihmeempää korjattavaa, vaikka kyllä sitäkin varmaan löytyy,. Mutta jos näin jatkuu, olen ikionnellinen.Ja niin on Hiskikin ja se on pääasia :)
Treenien jälkeen etsin hartaasti koirien remmejä, jotka luulin pudottaneeni metsään. Hetankin usutin etsimään ja iloisestihan tuo haki, tai ainakin oli hakevinaan. Autossa ne sitten tietysti olivat, mikä selvisi, kun sain purettua kattoon asti lastatun liikennöintivälineeni.
Tottis
Aamulla ennen hakutreeneihin menoa pyörähdettiin Pirkkahallin kentällä ottamassa vähän seuraamista ja jäävät. Aika into piukeena oli nuorimies :)
Hakutreenien jälkeen ehdin olla kotona runsaan tunnin, ja taas mentiin. Tällä kertaa Toijalan kentälle Minnan ja Tarja S.:n kanssa.
Jatkettiin aamuisella linjalla, eli seuraamista ja jääviä. Hoskin kanssa ilmottauduttiin ja sen jälkeen koko seuraamiskaavio ilman palkkaa. Kontakti kesti loistavasti, mutta paikka liian edessä ja painoi vähän.
Sitten jäävät. Kiitettävästi häiriöitä haukkuvista koirista ja taisi siellä jokunen ihmisen vieno karjahduskin olla...Hiskille teki tiukkaa pitää kontakti ja sitten pyrki kovasti keulimaan valmistelevissa. En kelpuuttanut, vaan otettiin monta kertaa uudestaan. Istusta ja maasta hetipalkka, seisosta otin eteen ja sivulle. Himmaili ehkä vähän eteentulossa. Läpijuoksuja siis paljon.
Seurautin vielä paikallamakuuseen + sieltä pois käskyn alla. Sitten leikkiä kentän reunassa.
Kivasti sujui, kiitos tytöt!
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Jäljennöksiä
Jälki nro 5
Lauantai 23.4.
Olin Levekin luonnetestissä talkoilemassa, mutta juoksin ennen koetta lähimetsään semmosen 100 metrin pätkän kahdella kepakolla höystettynä. Ajoin sen Hiskin kanssa pois päästyäni, eli jälki vanheni viisi tuntia. Selvittipä poikapoikanen vanhan jäljenkin ihan komiasti!
Jälki nro 6
Sunnuntai 24.4.
Innilän majan takaa löytyi maanmainio jälkimetsä. Siellä menee paljon kävelyteitä, oikein semmosia sorapohjaisia ristiin rastiin. Jäljelle tuli pituutta runsaat 700 metriä, kuusi keppiä, kulmia vaikka kuinka paljon. Jana noin 30 metriä. Ahnehdin tietreeniä vähän liikaakin: yhtään varsinaista tien ylitystä en tehnyt, vaan paljon vaikeampia juttuja, kuljin siksakkia tien reunaa, tietä pitkin, vinosti tien yli ja takaisin ja vaikka mitä mutkittelua. Siellä oli monta risteystä enkä loppujen lopuksi yhtään muistanut, missä päin olin hortoillut.
Vanhensin noin kaksi tuntia.
His nosti jäljen tapansa mukaan hyvin ja ajoi kivan rauhallisesti, kolme ekaa keppiä se poimi hienosti. Sitten tuli ne tiesysteemit. Olihan se aika vaikeeta ja Hiski joutui punnertamaan oikein olan takaa. Harhoja oli varmaan paljon, siinä jälkeä etsiessämmekin tietä pitkin meni porukkaa. Luulin sen jo hukanneen jäljen kokonaan, kun nosti jalkaakin sen näköisenä, että oli jo vähän sijaisilla. Mutta eipäs!Yhtäkkiä poika sai kuin sähköiskun ja sinkosi tieltä metsään. Siinä oli keppi aika lähellä tietä ja siitä Hiski sai taas uuden alun ja kaikki loputkin kepit löytyivät. Kyllä Hiski on taitava jäljestäjä(kin) :D
Lauantai 23.4.
Olin Levekin luonnetestissä talkoilemassa, mutta juoksin ennen koetta lähimetsään semmosen 100 metrin pätkän kahdella kepakolla höystettynä. Ajoin sen Hiskin kanssa pois päästyäni, eli jälki vanheni viisi tuntia. Selvittipä poikapoikanen vanhan jäljenkin ihan komiasti!
Jälki nro 6
Sunnuntai 24.4.
Innilän majan takaa löytyi maanmainio jälkimetsä. Siellä menee paljon kävelyteitä, oikein semmosia sorapohjaisia ristiin rastiin. Jäljelle tuli pituutta runsaat 700 metriä, kuusi keppiä, kulmia vaikka kuinka paljon. Jana noin 30 metriä. Ahnehdin tietreeniä vähän liikaakin: yhtään varsinaista tien ylitystä en tehnyt, vaan paljon vaikeampia juttuja, kuljin siksakkia tien reunaa, tietä pitkin, vinosti tien yli ja takaisin ja vaikka mitä mutkittelua. Siellä oli monta risteystä enkä loppujen lopuksi yhtään muistanut, missä päin olin hortoillut.
Vanhensin noin kaksi tuntia.
His nosti jäljen tapansa mukaan hyvin ja ajoi kivan rauhallisesti, kolme ekaa keppiä se poimi hienosti. Sitten tuli ne tiesysteemit. Olihan se aika vaikeeta ja Hiski joutui punnertamaan oikein olan takaa. Harhoja oli varmaan paljon, siinä jälkeä etsiessämmekin tietä pitkin meni porukkaa. Luulin sen jo hukanneen jäljen kokonaan, kun nosti jalkaakin sen näköisenä, että oli jo vähän sijaisilla. Mutta eipäs!Yhtäkkiä poika sai kuin sähköiskun ja sinkosi tieltä metsään. Siinä oli keppi aika lähellä tietä ja siitä Hiski sai taas uuden alun ja kaikki loputkin kepit löytyivät. Kyllä Hiski on taitava jäljestäjä(kin) :D
perjantai 22. huhtikuuta 2011
Haku ja hyttysiä
Torstai 21.4.
Haku
Viisi koirakkoa, yksi vieraileva, uusi maalimies siis. Myös paikka uusi. Noin 150 metrin rata, alku risukkoista, oikealla kulmassa alapäin laskeva mäki. Tyyntä. Keskivaiheilta alkaen tasaista, hyvä näkyvyys. Vasemmalla lunta kohtalaisesti.
Hiskille seitsemän pistoa, kuusi maalimiestä, yksi siis tyhjä. Molemmat kulmat suorapalkoin, sitten kolme näyttöä peräkkäin, tyhjä ja lopuksi suorapalkka. Palkkoina sekaisin leluja ja ruokaa. Kaikki maalimiehet suoraan edessä ylisyvällä. Kaikki valmiina.
Menipä muuten hienosti :D Kaikki pistot lähes luotisuoria. Tyhjällä teki niin hienon laatikkopiston kuin vain voi. Kuudennella pistolla lähti vinoon oikealle, josta kutsuin takaisin ja viimeiseltä pistolta kutsuin ääliönä pois, vaikka koira lähti ihan oikeaan suuntaan ja itse sekoilin keskilinjan suunnan kanssa. His oli vähän hämmentyneen oloinen, onneksi oli viimeinen pisto, josta tuli megapalkka eli kahden lelun leikki ja kissanruualla höystetty iltaruoka. Ja onneksi on fiksuja treenikavereita, jotka pistävät tolloilevan ohjaajan ruotuun ;)
Hiskillä oli nyt uudet näyttövaljaat ja tarkoitus on opettaa sille, että niiden kanssa saa todellakin sitten vetää oikein luvallisesti (kun siis se opetettu reipas kävely piilolle ei tuomareille kelpaa). Ja kyllähän se veti: roikuin kahdella ekalla mukana ehkä 10 metriä ja hengen- tai ainakin näönlähtö (risut silmissä) oli jo lähellä....Kolmannella pysyin perässä rapiat 10 senttiä. Tästä tulee mielenkiintoista: ensiaputaidot voivat vielä olla tarpeen kanssatreenaajille.
Mutta siis ihan loistavat treenit ja oli varsin rattoisaa muutenkin, kun oli aika lämmintäkin. Ja niitä hyttysiä! Punkkipantoja on lähdettävä ostamaan heti, kun apteekit on taas auki.
Haku
Viisi koirakkoa, yksi vieraileva, uusi maalimies siis. Myös paikka uusi. Noin 150 metrin rata, alku risukkoista, oikealla kulmassa alapäin laskeva mäki. Tyyntä. Keskivaiheilta alkaen tasaista, hyvä näkyvyys. Vasemmalla lunta kohtalaisesti.
Hiskille seitsemän pistoa, kuusi maalimiestä, yksi siis tyhjä. Molemmat kulmat suorapalkoin, sitten kolme näyttöä peräkkäin, tyhjä ja lopuksi suorapalkka. Palkkoina sekaisin leluja ja ruokaa. Kaikki maalimiehet suoraan edessä ylisyvällä. Kaikki valmiina.
Menipä muuten hienosti :D Kaikki pistot lähes luotisuoria. Tyhjällä teki niin hienon laatikkopiston kuin vain voi. Kuudennella pistolla lähti vinoon oikealle, josta kutsuin takaisin ja viimeiseltä pistolta kutsuin ääliönä pois, vaikka koira lähti ihan oikeaan suuntaan ja itse sekoilin keskilinjan suunnan kanssa. His oli vähän hämmentyneen oloinen, onneksi oli viimeinen pisto, josta tuli megapalkka eli kahden lelun leikki ja kissanruualla höystetty iltaruoka. Ja onneksi on fiksuja treenikavereita, jotka pistävät tolloilevan ohjaajan ruotuun ;)
Hiskillä oli nyt uudet näyttövaljaat ja tarkoitus on opettaa sille, että niiden kanssa saa todellakin sitten vetää oikein luvallisesti (kun siis se opetettu reipas kävely piilolle ei tuomareille kelpaa). Ja kyllähän se veti: roikuin kahdella ekalla mukana ehkä 10 metriä ja hengen- tai ainakin näönlähtö (risut silmissä) oli jo lähellä....Kolmannella pysyin perässä rapiat 10 senttiä. Tästä tulee mielenkiintoista: ensiaputaidot voivat vielä olla tarpeen kanssatreenaajille.
Mutta siis ihan loistavat treenit ja oli varsin rattoisaa muutenkin, kun oli aika lämmintäkin. Ja niitä hyttysiä! Punkkipantoja on lähdettävä ostamaan heti, kun apteekit on taas auki.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Jälkiä, tottista. Sokerina pohjalla kisamainen esineruutu
Maanantai 18.4.
Jälki nro 2
Mittaa noin 300 metriä, viisi keppiä, kaksi kulmaa, kiemuraa. Jana noin 20 metriä, jälki vasempaan. Vanheni vain tunnin verran, kun oli niin kova tuuli.
Hiski tarkisti väärään suuntaan muutaman metrin, mutta kääntyi pian. Eka keppi oli melkein heti, sen His nosti riemukkaasti. Toisen kepin yli ajoi, luultavasti siksi, että sitä ennnen oli kulma, jonka selvittämisessä Hiskillä oli vähän pään-nenänvaivaa ja kun se löysi oikean suunnan, menikin sitten aika haipakkaa. Loput kepit nousivat hyvin. Into oli kova ja vähän hosumisen makua oli ilmassa.
Esineruutu
Ensimmäisen kerran viime syksyn jälkeen täysmittainen ruutu. Tai no: ehkä se oli vähän vino...en tallannut sivuja ollenkaan ja muutenkin koitin polkea niin, etteivät jäljet "johtaneet" mihinkään, kaikenlaisia kiemuroita vaan. Lunta oli itse asiassa paljon enemmän kuin suunnittelin ja melkoisia pikkujärviä myös. Jätin Hiskin katselemaan, kun vein kolme esinettä taakse (ei se kyllä ihan sinne tainnut nähdä). Takaisintullessa pudotin salaa vielä kolme esinettä, yhden keskelle ja kaksi eteen. Voimakas sivutuuli oikealta.
His toi kaksi takaesinettä, yhden keskeltä ja yhden edestä. Heta sai hakea ruutuun jääneet kaksi kpl.
----------------------------------------------------------------
Tiistai 19.4.
Tottis
Aamulla Toijalan kentällä Tarja S.:n ja Minna K.:n kanssa.
Hiskille ilmon jälkeen häiriöseuruuta. Siinä auttoivat parhaansa mukaan kaksi ähellä avonaisessa autossa haukkuvaa koiraa ynnä Tarja ja Minna. Vautsi, miten särmänä oli nuorukainen.
Vauhtinouto. Minna kävi jatkamassa heittoani kaksikiloisella. Kyllähän sitä saatiin, mitä tilattiin, eli vauhtia :)
Hyppyeste. Otettiin ensin pelkkää tekniikkaa ilman kapulaa. Sitten 80-90-senttinen hypyn kera. Ihan hyvä. Sitten metrinen - kiersi takaisin. Minnan mukaan His tuli kapulan kanssa suoraan esteen eteen, liian lähelle ja oli jo hyppäämässä, mutta ei saanut askeleitaan sopimaan. Kävin sitten viemässä kapulan tosi kauas, noin kuuden metrin päähän esteestä ja otettiin uusiksi. Hyvä, ilmava hyppy.
Tekniikka siis tökkii. Kapula pitää heittää älyttömän kauas, että His saa askeleensa sopimaan. Pitää varmaan ruveta nostelemaan puntteja.
Otin vielä yksin jäätyäni pari kertaa pallon kanssa metrisen ja Hiski hyppäsi ihan hienosti takaisin. Onneksi en ole paineistanut sitä noista kierroista. Ehditään me tätä hioa: toivottavasti His löytää kokeilemalla oikean ponnistuspaikan, kun saa tarpeeksi matkaa alle.
Eteenmenoja. Ensin ilman palloa, sitten pallo näkyvissä. Monta kilometriä varmaan taivallettiin, että päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että palloa ei kytätä... Mutta onnistui lopulta, hämmästyttävää. Ei ole hätäisen hommaa tämä, ei.
Ja loppuun vielä kaikki jäävät vähän eri kohdista palkaten. Juoksemista treenattiin paljon, istumista aina väliin.
Tokoa
Illalla Levekin treeneissä. Paljon leikkiä, vähän treeniä. Ruutua, luoksetuloa, helppo tunari, paikallaistumista, kun muut makoili. Viimeksi mainittu oli Hiskistä aika tyhmää.
Jälki nro 3
Vain 100 metriä, mutta keppejä 10-15 metrin välein. Jana lyhyt. Kova tuuli. Mainio suoritus, kaikki kepit löytyivät.
---------------------------------------------------
Keskiviikko 20.4.
Jälki nro 4
Aamulla mietin, lähdenkö vaihdattamaan kesärenkaita vai poljenko Hiskille jäljen Sääksjärvelle. Kyllä en viitsinyt renkaita valita. Jäljellä oli pituutta melkein kilsa, kuusi keppiä, kulmia sun muuta mutkaa. Jana 20-30 metriä,oikealle. Vanheni n. 1,5 tuntia, jonka ajan satoi. Lunta siellä sun täällä.
Varma jäljennosto, pikku tarkistus ja oikea suunta. Eka keppi oli jo muutaman kymmenen metrin päässä ja nousi hyvin.
Meikäläisen penikkajalka sai aika kyytiä: kulmista Hispander veteli vauhdilla yli, terävässä kulmassa kävi jo melko kaukanakin jäljeltä. Aina kuitenkin etsi ja löysi jäljen uudestaan ihmeen näppärästi. Lopussa oli tien ylitys (varmaan monta harhajälkeä), jonka jälkeen tuli pieni hämmennys ja siinä rytäkässä sitten jäi yksi keppikin.
Eli: Hiski on varma jäljennostaja ja sillä on myös mahtava keppi- ja jäljestysmotivaatio ylipäänsä, mutta tarkkuudessa on toivomisen varaa. Odotan mielenkiinnolla vierasta jälkeä. Ja pitänee nyt vaikeuttaa jälkeä, alustaa yms ja katsoa, mitä siitä seuraa.
Kisamainen esineruutu
Illalla ajelin vielä Vaasantien varteen. Sinne tallottiin täysimittainen esineruutu, mukana Tarja Vee, toinen Kaarina+Seppo. Kolme esinettä: yksi vasemmalle ihan eteen, yksi keskelle taakse ja yksi oikeaan reunaan keskelle. Vieraat esineet, isohkoja. Takana kohisi Vaasantien liikenne ja mm. ihmisen p-aa ruudussa, eli tyypillinen "taajamaruutu."
Hiski työskenteli hienosti: kolme lähetystä, kaikilla nousi esine, eteni suoraan, nenä oli alusta asti hyvin auki, ei kaahotusta. Palkkasin vain viimeisestä esineestä. Kympin suoritus :)
Jälki nro 2
Mittaa noin 300 metriä, viisi keppiä, kaksi kulmaa, kiemuraa. Jana noin 20 metriä, jälki vasempaan. Vanheni vain tunnin verran, kun oli niin kova tuuli.
Hiski tarkisti väärään suuntaan muutaman metrin, mutta kääntyi pian. Eka keppi oli melkein heti, sen His nosti riemukkaasti. Toisen kepin yli ajoi, luultavasti siksi, että sitä ennnen oli kulma, jonka selvittämisessä Hiskillä oli vähän pään-nenänvaivaa ja kun se löysi oikean suunnan, menikin sitten aika haipakkaa. Loput kepit nousivat hyvin. Into oli kova ja vähän hosumisen makua oli ilmassa.
Esineruutu
Ensimmäisen kerran viime syksyn jälkeen täysmittainen ruutu. Tai no: ehkä se oli vähän vino...en tallannut sivuja ollenkaan ja muutenkin koitin polkea niin, etteivät jäljet "johtaneet" mihinkään, kaikenlaisia kiemuroita vaan. Lunta oli itse asiassa paljon enemmän kuin suunnittelin ja melkoisia pikkujärviä myös. Jätin Hiskin katselemaan, kun vein kolme esinettä taakse (ei se kyllä ihan sinne tainnut nähdä). Takaisintullessa pudotin salaa vielä kolme esinettä, yhden keskelle ja kaksi eteen. Voimakas sivutuuli oikealta.
His toi kaksi takaesinettä, yhden keskeltä ja yhden edestä. Heta sai hakea ruutuun jääneet kaksi kpl.
----------------------------------------------------------------
Tiistai 19.4.
Tottis
Aamulla Toijalan kentällä Tarja S.:n ja Minna K.:n kanssa.
Hiskille ilmon jälkeen häiriöseuruuta. Siinä auttoivat parhaansa mukaan kaksi ähellä avonaisessa autossa haukkuvaa koiraa ynnä Tarja ja Minna. Vautsi, miten särmänä oli nuorukainen.
Vauhtinouto. Minna kävi jatkamassa heittoani kaksikiloisella. Kyllähän sitä saatiin, mitä tilattiin, eli vauhtia :)
Hyppyeste. Otettiin ensin pelkkää tekniikkaa ilman kapulaa. Sitten 80-90-senttinen hypyn kera. Ihan hyvä. Sitten metrinen - kiersi takaisin. Minnan mukaan His tuli kapulan kanssa suoraan esteen eteen, liian lähelle ja oli jo hyppäämässä, mutta ei saanut askeleitaan sopimaan. Kävin sitten viemässä kapulan tosi kauas, noin kuuden metrin päähän esteestä ja otettiin uusiksi. Hyvä, ilmava hyppy.
Tekniikka siis tökkii. Kapula pitää heittää älyttömän kauas, että His saa askeleensa sopimaan. Pitää varmaan ruveta nostelemaan puntteja.
Otin vielä yksin jäätyäni pari kertaa pallon kanssa metrisen ja Hiski hyppäsi ihan hienosti takaisin. Onneksi en ole paineistanut sitä noista kierroista. Ehditään me tätä hioa: toivottavasti His löytää kokeilemalla oikean ponnistuspaikan, kun saa tarpeeksi matkaa alle.
Eteenmenoja. Ensin ilman palloa, sitten pallo näkyvissä. Monta kilometriä varmaan taivallettiin, että päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että palloa ei kytätä... Mutta onnistui lopulta, hämmästyttävää. Ei ole hätäisen hommaa tämä, ei.
Ja loppuun vielä kaikki jäävät vähän eri kohdista palkaten. Juoksemista treenattiin paljon, istumista aina väliin.
Tokoa
Illalla Levekin treeneissä. Paljon leikkiä, vähän treeniä. Ruutua, luoksetuloa, helppo tunari, paikallaistumista, kun muut makoili. Viimeksi mainittu oli Hiskistä aika tyhmää.
Jälki nro 3
Vain 100 metriä, mutta keppejä 10-15 metrin välein. Jana lyhyt. Kova tuuli. Mainio suoritus, kaikki kepit löytyivät.
---------------------------------------------------
Keskiviikko 20.4.
Jälki nro 4
Aamulla mietin, lähdenkö vaihdattamaan kesärenkaita vai poljenko Hiskille jäljen Sääksjärvelle. Kyllä en viitsinyt renkaita valita. Jäljellä oli pituutta melkein kilsa, kuusi keppiä, kulmia sun muuta mutkaa. Jana 20-30 metriä,oikealle. Vanheni n. 1,5 tuntia, jonka ajan satoi. Lunta siellä sun täällä.
Varma jäljennosto, pikku tarkistus ja oikea suunta. Eka keppi oli jo muutaman kymmenen metrin päässä ja nousi hyvin.
Meikäläisen penikkajalka sai aika kyytiä: kulmista Hispander veteli vauhdilla yli, terävässä kulmassa kävi jo melko kaukanakin jäljeltä. Aina kuitenkin etsi ja löysi jäljen uudestaan ihmeen näppärästi. Lopussa oli tien ylitys (varmaan monta harhajälkeä), jonka jälkeen tuli pieni hämmennys ja siinä rytäkässä sitten jäi yksi keppikin.
Eli: Hiski on varma jäljennostaja ja sillä on myös mahtava keppi- ja jäljestysmotivaatio ylipäänsä, mutta tarkkuudessa on toivomisen varaa. Odotan mielenkiinnolla vierasta jälkeä. Ja pitänee nyt vaikeuttaa jälkeä, alustaa yms ja katsoa, mitä siitä seuraa.
Kisamainen esineruutu
Illalla ajelin vielä Vaasantien varteen. Sinne tallottiin täysimittainen esineruutu, mukana Tarja Vee, toinen Kaarina+Seppo. Kolme esinettä: yksi vasemmalle ihan eteen, yksi keskelle taakse ja yksi oikeaan reunaan keskelle. Vieraat esineet, isohkoja. Takana kohisi Vaasantien liikenne ja mm. ihmisen p-aa ruudussa, eli tyypillinen "taajamaruutu."
Hiski työskenteli hienosti: kolme lähetystä, kaikilla nousi esine, eteni suoraan, nenä oli alusta asti hyvin auki, ei kaahotusta. Palkkasin vain viimeisestä esineestä. Kympin suoritus :)
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Hakua, kisamaista tottista ja esineitäkin
Aika kiirus viikko kaikenkaikkiaan on ollut enkä nyt muista, mitä kaikkea on räpelletty. Imuteltu on ainakin ja parit kaukot tehty + yksi kpl tunnari helpotettuna. Kirjaan nyt lähinnä vain niitä "isompia" jutskia.
Haku
Torstai-iltana Sulkavuoressa, kuusi koirakkoa, uusi paikka. Kaikilla maalimiehillä suorapalkkoina lelut, unohdin ruuat keittiönpöydälle, sitä se matalalento teettää.
Hiskille neljä ukkoa, kaksi ensimmäistä kulmissa ääniavuin, varasti porsas, mutta annoin mennä. Kaksi seuraavaa valmiina. Hyvinhän tuo sujui. Ehkä näyttöjä jo kehiin ensi kerralla, kun käytiin Lililtä hakemassa hienot uudet näyttövaljaat, joiden kanssa sitten pitää vetää kieli sinisenä, että tuomarit tykkäis. Minä parka kylläkään en tykkää.
Tarkkuusruutu
Kangasalla perjantaina. Muovinen lilliputtinukenpää. Hiski löysi hyvin, mutta sitä ällötti ja räkäisi liian aikaisin, tuhma. Otettiin uudestaan toisen muoviesineen kanssa, mikä ok.
Eteenmenoja Kyötikkälässä eri suuntiin kenttää, hui sentään.
----------------------------------------------------------------------
Perjantai-iltana taas kisamaiset tottistreenit, tällä kertaa Niihamassa. Olikohan meitä nyt kuusi koirakkoa?
Olin itse ihan rätti, viluinen ja melko pahalla päälläkin. Loistava lähtökohta treenaamiselle.
Hiskikään ei ollut hyvässä vireessä, oli jotenkin hermostuneen/pelokkaan oloinen. His aloitti taas paikallamakuulla, riiseni parinaan. Makuu oli aika lyhyt. En palkannut ollenkaan, vaan seurautin suoraan aloituspaikalle.
Seuraaminen oli aika kamalaa: vilkuili ja löysäili. Huomauttamisestakaan ei nyt ollut kauheesti apua, olin ehkä aika ponneton. Palkkasin pitkän suoran päässä ja henkilöryhmässä.
Jäävät suht ok, paitsi seisomisen valmistelussa yritti keulia törkeesti ja korjailin sitä."Tuomari" sanoi, että His himmaili eteentuloissa, itse en sellaista huomannut.
Noutoa en nyt ottanut. Hyppy ensimmäistä kertaa omalla metrisellä pressuesteellä, jonka kaatoi jo menohypyllä. Sitten hyppäsi ihan sairaan korkealle ja kiersi esteen kaksi kertaa. Kolmannella menin esteen taakse "vetämään" koiran yli, palkkaus ennen eteentuloa oli kyllä oikea-aikainen.
Eteenmeno. Alkoi ennakoida maahanmenoa, annoin uuden käskyn ja vapautin lennosta.
Toisella kierroksella otettiin pieni pätkä seuraamista ja vauhtiluoksetulo. Tämä ei nyt ollut ihan huippusuoritus, mutta aina ei voi voittaa ;) Niihama on jostain syystä Hiskille aina vähän hankala paikka, seliseli.
----------------------------------------------------------------------------
Kisamainen tottis, Nokia
Sunnuntaina, tällä kertaa muistaakseni 10 koirakkoa paikalla. Hiski vetäisi taas itsensä raivokierteille jo luoksepäästävyyden tarkistuksessa ja annoin sen purkaa kiihtymystään motskuun.
His oli jälleen ekana paikallamakuussa parinaan koirakko, joka otti myös eteenmenon, mitä toivoinkin. Halusin nähdä mikä vaikutus sillä on Hiskiin. Makuu oli aika ylipitkä, kun suorittavan koiran kanssa oli pientä säätöä. Hiski oli ollut tosi näpäkkä, tuijotti kuulemma piilon suuntaan melkein herkeämättä.
Seurautin käskyn alla ilmoittautumiseen ja palkkasin jo ennen höpinöitä. Siitä seurautin taas makuuseen ja makuusta pois taas tiukasti käskyn alla, mstä käskin maihin.
His seurasi eteenmenevää koiraa tiukasti katseella ja annoin katsoa. Kun ohjaaja oli mennyt koiransa luokse, vapautin Hiskin ja leikittiin kunnolla.
Seuraaminen. Nyt olin supertarkkana enkä antanut yhtään löysää lähdöissä: tiukat huomautukset + kehut myös jäävien lähdöissä. Seuraamiseen olin muuten suht tyytyväinen: Hiski painoi vähän ja olin edessäkin, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti. Nyt en viitsinyt potkiakaan. Palkkasin ennen hlö-ryhmää ja leikittiin ryhmän sisällä hyvä tovi. Henkilöryhmässä seuraaminen oli jo suorastaan hienoa.
Jäävistä palkkasin nopeasti heti liikkeestä, seisosta luoksetulo läpijuoksuna>palkka.Seurautus käskyn alla kapulalle. Alkaa sujua nää siirtymät :)
Nouto. Vauhtinoutona pitkältä matkalta, ei luovutusta.
A-este, loivana. Luovutus ja sivulletulo>loppuleikki.
Tämä treeni meni melkein täysin nappiin, olin oikein tyytyväinen Hiskiin ja myös itseeni, koska olin paljon skarpimpi kuin perjantaina.
Esineruutu
Tallattiin kolmeen naiseen Nokialla tottistreenin jälkeen noin 25 metriä leveä kaistale. Paljon kaatunutta puuta, risuja yms. Kolme vierasta esinettä, yksi edessä, yksi keskellä ja yksi takana.
Ihmeen paljon His työskenteli etualueella ja hinkkasi yhtä ja samaa reittiä. Esineet kuitenkin nousivat, takaesine viimeisenä. En puuttunut työskentelyyn mitenkään. Ihan kelvollinen suoritus eikä motivaatiossa ainakaan ollut vikaa.
***
Äsken koitin ilmottautua Nokialle (yllytettynä) ensi sunnuntain EK-kokeeseen. "Pääsin" viidennelle varasijalle! Täh! Mistä nää EK-harrastajat nyt yhtäkkiä on ilmestyneet? Hakuun oli kuulemma ilmottautunut yksi koirakko...Hakuun olisi ollut 15 paikkaa ja EK:hon kuusi.
Haku
Torstai-iltana Sulkavuoressa, kuusi koirakkoa, uusi paikka. Kaikilla maalimiehillä suorapalkkoina lelut, unohdin ruuat keittiönpöydälle, sitä se matalalento teettää.
Hiskille neljä ukkoa, kaksi ensimmäistä kulmissa ääniavuin, varasti porsas, mutta annoin mennä. Kaksi seuraavaa valmiina. Hyvinhän tuo sujui. Ehkä näyttöjä jo kehiin ensi kerralla, kun käytiin Lililtä hakemassa hienot uudet näyttövaljaat, joiden kanssa sitten pitää vetää kieli sinisenä, että tuomarit tykkäis. Minä parka kylläkään en tykkää.
Tarkkuusruutu
Kangasalla perjantaina. Muovinen lilliputtinukenpää. Hiski löysi hyvin, mutta sitä ällötti ja räkäisi liian aikaisin, tuhma. Otettiin uudestaan toisen muoviesineen kanssa, mikä ok.
Eteenmenoja Kyötikkälässä eri suuntiin kenttää, hui sentään.
----------------------------------------------------------------------
Perjantai-iltana taas kisamaiset tottistreenit, tällä kertaa Niihamassa. Olikohan meitä nyt kuusi koirakkoa?
Olin itse ihan rätti, viluinen ja melko pahalla päälläkin. Loistava lähtökohta treenaamiselle.
Hiskikään ei ollut hyvässä vireessä, oli jotenkin hermostuneen/pelokkaan oloinen. His aloitti taas paikallamakuulla, riiseni parinaan. Makuu oli aika lyhyt. En palkannut ollenkaan, vaan seurautin suoraan aloituspaikalle.
Seuraaminen oli aika kamalaa: vilkuili ja löysäili. Huomauttamisestakaan ei nyt ollut kauheesti apua, olin ehkä aika ponneton. Palkkasin pitkän suoran päässä ja henkilöryhmässä.
Jäävät suht ok, paitsi seisomisen valmistelussa yritti keulia törkeesti ja korjailin sitä."Tuomari" sanoi, että His himmaili eteentuloissa, itse en sellaista huomannut.
Noutoa en nyt ottanut. Hyppy ensimmäistä kertaa omalla metrisellä pressuesteellä, jonka kaatoi jo menohypyllä. Sitten hyppäsi ihan sairaan korkealle ja kiersi esteen kaksi kertaa. Kolmannella menin esteen taakse "vetämään" koiran yli, palkkaus ennen eteentuloa oli kyllä oikea-aikainen.
Eteenmeno. Alkoi ennakoida maahanmenoa, annoin uuden käskyn ja vapautin lennosta.
Toisella kierroksella otettiin pieni pätkä seuraamista ja vauhtiluoksetulo. Tämä ei nyt ollut ihan huippusuoritus, mutta aina ei voi voittaa ;) Niihama on jostain syystä Hiskille aina vähän hankala paikka, seliseli.
----------------------------------------------------------------------------
Kisamainen tottis, Nokia
Sunnuntaina, tällä kertaa muistaakseni 10 koirakkoa paikalla. Hiski vetäisi taas itsensä raivokierteille jo luoksepäästävyyden tarkistuksessa ja annoin sen purkaa kiihtymystään motskuun.
His oli jälleen ekana paikallamakuussa parinaan koirakko, joka otti myös eteenmenon, mitä toivoinkin. Halusin nähdä mikä vaikutus sillä on Hiskiin. Makuu oli aika ylipitkä, kun suorittavan koiran kanssa oli pientä säätöä. Hiski oli ollut tosi näpäkkä, tuijotti kuulemma piilon suuntaan melkein herkeämättä.
Seurautin käskyn alla ilmoittautumiseen ja palkkasin jo ennen höpinöitä. Siitä seurautin taas makuuseen ja makuusta pois taas tiukasti käskyn alla, mstä käskin maihin.
His seurasi eteenmenevää koiraa tiukasti katseella ja annoin katsoa. Kun ohjaaja oli mennyt koiransa luokse, vapautin Hiskin ja leikittiin kunnolla.
Seuraaminen. Nyt olin supertarkkana enkä antanut yhtään löysää lähdöissä: tiukat huomautukset + kehut myös jäävien lähdöissä. Seuraamiseen olin muuten suht tyytyväinen: Hiski painoi vähän ja olin edessäkin, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti. Nyt en viitsinyt potkiakaan. Palkkasin ennen hlö-ryhmää ja leikittiin ryhmän sisällä hyvä tovi. Henkilöryhmässä seuraaminen oli jo suorastaan hienoa.
Jäävistä palkkasin nopeasti heti liikkeestä, seisosta luoksetulo läpijuoksuna>palkka.Seurautus käskyn alla kapulalle. Alkaa sujua nää siirtymät :)
Nouto. Vauhtinoutona pitkältä matkalta, ei luovutusta.
A-este, loivana. Luovutus ja sivulletulo>loppuleikki.
Tämä treeni meni melkein täysin nappiin, olin oikein tyytyväinen Hiskiin ja myös itseeni, koska olin paljon skarpimpi kuin perjantaina.
Esineruutu
Tallattiin kolmeen naiseen Nokialla tottistreenin jälkeen noin 25 metriä leveä kaistale. Paljon kaatunutta puuta, risuja yms. Kolme vierasta esinettä, yksi edessä, yksi keskellä ja yksi takana.
Ihmeen paljon His työskenteli etualueella ja hinkkasi yhtä ja samaa reittiä. Esineet kuitenkin nousivat, takaesine viimeisenä. En puuttunut työskentelyyn mitenkään. Ihan kelvollinen suoritus eikä motivaatiossa ainakaan ollut vikaa.
***
Äsken koitin ilmottautua Nokialle (yllytettynä) ensi sunnuntain EK-kokeeseen. "Pääsin" viidennelle varasijalle! Täh! Mistä nää EK-harrastajat nyt yhtäkkiä on ilmestyneet? Hakuun oli kuulemma ilmottautunut yksi koirakko...Hakuun olisi ollut 15 paikkaa ja EK:hon kuusi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)