Käsittelyä ja vähän muutakin

Hyytiäisen Mari kävi kotona käsittelemässä Hiskin ja löysi etupäästä vähän häikkää (kuten Terhikin). Sai kuulemma hyvin "availtua" paikat, mutta uusintakäsittely sovittiin kesäkuulle.
His oli ihan taivaissa taas Marin käsissä ja nyt poika lepäilee pari päivää.
Sunnuntaina käytiin Kyötikkälässä ja siellä tehtiin pieni viestitreeni ja sen jälkeen tottista. Jääviä, luoksetuloja, kapulaa, perusasentoja ja seuraamista ja eteenmenokin. Viimeksimainitusta en taaskaan oikein tiedä...Ihan kuin asento olisi jälleen siirtymässä eteenpäin.
Ja lopuksi esineruutu. His taas viimeisenä, viisi esinettä, vaikeitakin. Hiski oli jälleen kerran niin hyvä, jumantsukka.

Hakua ja esineitä

Ihan tilastoinnin vuoksi kirjaan: ellen ihan väärin muista, ollaan nyt otettu neljä varsinaista hakutreeniä. Kolme Lempäälässä, yksi Toijalassa. Kaikki ovat menneet taivaallisen hyvin, mikä saattaa tosin johtua myös treenien vaikeus(helppous)asteesta...Viimeisessä jo peräti kolme tyhjää.
Ja esineruutuja tehty vissiin saman verran, pari kappaletta ihan issekseen. Nekin ovat sujuneet niin hyvin, että hirvittää suorastaan. Viimeisessä oli kunnon häiriötkin: uroskoiria, joille piti pörhistellä ynnä pissoja ja kakkoja ruudussa. Hiski on aina ollut viimeisenä, jolloin ruudussa on jo tuhoton määrä eri paikoissa olleiden esineiden hajuja ja muiden (rajoja ylitelleiden) koirien hajuja. Vaikeutta näissä treeneissä on ollut kotitarpeiksi. 4-6 esinettä Hiippari on aina hakenut, ihan mahtavalla draivilla. En oikein osaa enää vaikeuttaa, alkaa pelottaa, että kisoissa liian helpot hommat ei kohta kiinnosta...
No, mitä ei ole treenattu? Ei yhtäkään jälkeä eikä EK-juttuja. Eikä TOTTISTA! Lukuunottamatta jotain ihan minimaalista. Ei vaan nyt kerkiä eikä jaksa, kaikki mehut menee rakentamiseen ja töihin. Ja kun hieroja löysi lisäksi Hiskiltä pientä arkuutta toisen etujalan lavasta, niin en ole hyppyjäkään halunnut ottaa. Mutta kyllä nyt on pakko repiä se tottisteluaika jostain.

Tottista, jopa esineitä

Miinakenttä Tässä on tauon paikka. Heta valkaka palloja ja Hiski seuraa tilenteen kehittymistä tapansa mukaan vähän kauempaa.

Piti olla Levekin treenit ja niissä neljä koirakkoa. Olikin vain yksi, eli minä ja h-hurtat.
Mutta ei se mitään, kyllä me koirien kanssa treenit saatiin pystyyn. Kylvin parkkiksen (kenttä oli hengenvaarallisen liukas) täyteen palloja ja lisäksi päästin  Hetan häröilemään. Sitten Hiskille seuruuta. Jösses: se on oppinut jotain tai sitten muuten vaan viisastunut, mutta eipä ottanut mitään pulttia mistään.
Sitten heiteltiin vähän kapulaa.
Lopuksi vaikein rasti: Hiskin lähetys pallomiinakentän läpi eteen. Siellä oli kapulakin seassa ja ensimmäisellä lähetyksellä His toi sen. Aijai, kun  pitäisi kuunnella, mitä käsketään!
Mutta seuraavat oli ihan  loistavia: His paahtoi täysillä kaikkien pallojen ohi kohti horisonttia. Olin aika otettu: ei ole ihan itsestään selvä juttu eikä olisi pari vuotta sitten tullut mitään.
Sitten päälle vielä esineet. Tallasin laiskuttani vain rajat. Muistaakseni viisi esinettä, lohkoittain.

Korkattu!

Heta on hypännyt

Ja Hiski uinut liiveihin

Julistan meidän treenikauden virallisesti avatuksi. Sunnuntaina käytiin Kyötikkälässä Saran ja Lilin kanssa ja tottisteltiin kaikenlaista pientä ja leikittiin paljon. Ynnä otin Hiskille ohjatun noudonkin, kun kapulat oli siellä valmiina. Hyvin poika muisti.
Ilmoittauduttiinkin moneen kertaan siinä.
Ja oli niin mukavaa, mikäs aurinko lämmitti ja silleen.
Ja tänään maanantaina heti jatkoa: Levekin kentällä innostuin kaivamaan hyppytelineet esiin ja molemmat koirat saivat hyppiä. Heta kahden laudan yli. Se oli ihanan tohkeissaan.
Ja Hiskille tuuppasin sitten vielä tunarin siitä kylmiltään. Senkin mokoma muisti ja teki hyvin.
Tätä mä olen kaivannut. Vielä, kun pääsisi metsäänkin...

Ei juuri raportoitavaa

Roosa ja Hiski raksalla

Siinähän ne tärkeimmät tulikin. Tuskin mitään on tehty. Muutama luoksetulotreeni ja kapulan nostoja. Ja hierojalla His kävi.
Maastotreenejä on niin ikävä. Tämä talvi ei näytä loppuvan ikinä :(

Vaihteeksi viestiäkin

Sulais jo nää hanget...

Jossain välissä rämmittiin Miikun kanssa vähän viestiä. Roihu juoksi (juuri ennen leikkaukseen menoaan...) hienosti melkein avoimen luokan matkan - kisat häämöttää, aijai.
Hiskikin pinkoi tunnetulla hirmumyrskyvauhdillaan aika kivan matkan, viisi osuutta, pidensin jo vähän ensimmäistä matkaa.
Hakua on edelleen hinkattu viikonloppuisin Levekin uudella, tulevalla kentällä irtorullin, en oikein tiedä, mitä tuosta sanoisi. Tekisi jo mieli päästä oikeaan metsään...
Tottis: ihmiset väittää, että Hiskin perusasento ja paikka seuraamisessa on parantunut. Itsestänikin tuntuu siltä, mutta en uskalla vielä tuulettaa. Olen käyttänyt aika paljon namia palkkana ja saanut paikkaa taaemmaksi myös ihan tönimällä jalalla.
Eteenmenoja on treenattu aika paljon, tai oikeastaan vain sitä edeltävää seuraamista. Kyttäämistä ja keulimista koitan kitkeä. Ja vähän luoksetuloja ja jääviä, itse pakitellen.

Läheltä piti...

Jos olisi ollut tokovermeet mukana tänään Pirkkahallin parkkiksella, olisin ihan varmasti - treenannut tokoa! Näin silmänräpyksen ajan itseni asettelemassa ruutunauhoja ja tunnarikapuloita. No, onneksi ei ollut kättä pitempää. Sen verran annoin periksi tälle oudolle mieliteolle, että kokeilin kaukoja ekan kerran elokuun jälkeen. Ja jumantsukka: ikinä ei ole hra Hispander voimistellut  yhtä hienoa sarjaa, täysin etenemättä. Ihan kuin se olisi tehnyt puoli vuotta mielikuvaharjoitteita. Mistä minä tiedän, vaikka olisi tehnytkin.
Mutta muuten treenattiin peräti puolen tunnin setti tottista, mitä sitäkään ei ole näillä lumilla nähty.
Noutoja enimmäkseen kokeiltiin, minkä havaitsin aiheelliseksi, koskapa vinoon heitetyt pelivälineet myös palautettiin vinoon.
Perusasentoja tietysti ja sitten monta eteenmenoa eri versioina.
Hakua on tainnut tulla treenattua peräti kymmenkunta kertaa jo tänä vuonna: sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Alue on pieni, mutta siinä pystyy tekemään kaikenlaista ja porukkaa on riittänyt. Homma on sujunut pääsääntöisesti niin, että lauantaina kehittelen jonkin omituisen treenin, joka menee poskelleen ja sunnuntaina sitten paikataan. Meneehän se näinkin ja kivaa on  ollut.

Olkoon nyt sitten vaan tämmöinen keppikuva, kun en saa Nimenhuudosta siirrettyä treenikuvia, grrr.