HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




maanantai 13. joulukuuta 2010

Haku, toko ja mökö

Sunnuntain askareet ja lopuksi ruikutus.
Haku
Pakkasta noin -16, paikalla kolme koirakkoa. Nopeat, tehokkaat pikku treenit: Hiskille vain kolme ukkoa suoraan edessä ylisyvällä, tallaamaton alue, ukot piiloihin kiertämällä. Kaikki ääniavuilla ja suorapalkoin.
Helppoa ja hauskaa, ei ehditty edes palella. Nyt jätän haun tauolle vähäksi aikaa. Muistaakseni Hiskillä ei "haku-urallaan" ole ollut kahta viikko pitempää treenitaukoa :o
Lopuksi vielä ammuttiin. Olen kyllä ampunut Hiskille aina silloin tällöin muulloinkin, mutten ole muistanut kirjata. 

Toko
Marjamäen hulppeassa hallissa :) Nyt pakkasta oli ulkona jo 22 astetta,sisällä ehkä -5.
Hiski oli oikein kivassa mielentilassa, innokas, mutta ei raivovireessä. Agikoirat ei olleetkaan nyt viereisellä kentällä. Leikittiin taas alkuun vuoroamme odotellessa.
Alkuun paikkamakuu. His makasi nätisti, olin piilossa.
Ruutu. Aikun kivaa: meni komeesti suoraan ruutuun ihan oikein monta kertaa peräkkäin! Paikka saisi tosin ehkä olla hiukan taaempana.
Tunari. Mulla oli omat kapulat mukana, "kouluttaja" klähmi ne läpi. Kaksi ensimmäistä kertaa tosi hyvät haistelut ja varma tuonti. Kolmannella kerralla Hiskiä ilmeisesti alkoi tympiä homma: se haisteli ihan muina koirina mattoa jo matkalla kapuloille. Uudelle käskylle se ei korvaansa lotkauttanut. Kolmas kehotukseni oli jo aika ponteva ja silloin His syöksähti kapuloiden sekaan ja hajotti koko pakan. Sitten touhusi ihan mitä sattui. Otin vielä neljännen toiston ja tämä meni taas ihan nappiin.
Seuraamista. Hyvin, kuinkas muuten, eihän oltu PK-kokeessa :(  Sivulta peruuttaminen ei tosin onnistu sitten millään - menee aina ihan selän taakse, joten päätin, että se saa mennä taaksepäin sillä rumemmalla tavalla, kunhan päätyy oikeaan asentoon.
Luoksetuloja.Nämä ,kaikki ihan hyvin, en yhtään tajua, mikä se suoraan sivulletulo siellä leikkikokeessa oli.

Mökö
Lauantaisen leikkikokeen jäljiltä on ollut vähän halju fiilis. Mietityttää, että se kyylääminen /keuliminen+väljyys tulee esille vain ja ainoastaan PK-kisoissa, jolloin mä en voi tehdä sille mitään. Treeneissä Hiskin seuraaminen on ihan erilaista: kontakti on yleensä hyvä ja seuraaminen tiivistä, vähän liikaakin, paikka tosin on vähän liian edessä. Tokokisoissahan (niissä kahdessa, joissa ollaan oltu), seuraaminen on ollut aivan hyvää myös. Kumma juttu, että vaikka oltiin lauantaina hallissa, jossa ei koskaan olla tehty eteenmenoa, Hiskille näytti pamahtavan sen odotus heti päähän, kun oli "PK-maiset" olosuhteet muuten. Vaikka minä tekisin treeneissä mitä, sillä ei näytä olevan vaikutusta kisatilanteessa. Avain on todennäköisesti Hiskin mielentila, joka taas on kytköksissä kisakäyttäytymiseeni. Ulkonaisesti voin tehdä kaiken aivan samalla tavalla kuin treeneissä, mutta ilmeisesti minusta huokuu jotain outoa. Ja minä luulin, että vain hoffin kanssa tämä seuraaminen on yhtä tuskaa - tiedän,  että vika on minussa.
Ainoa, joka näyttää saavan Hiskin kuosiin seuraamisessa, on vartalon jännitys ja hengityksen pidättäminen...Lauantaina tein sitä ajoittain ja joka kerta His skarppasi. Se on vaan kamalan raskasta ja tuomaritkin saattavat huomata. Eli enpä tiedä, mitä nyt sitten seuraavaksi tekisin...
----------------------------------------------------------
Hiskin oikea korvalehti punottaa ja se ravistelee päätään. Tilasin sille huomiseksi eläinlääkärin.

Ei kommentteja: