Superhiippari

Otsikko viittaa siihen, että Hiski on vuoden 2011 SBCAK:n (Suomen bordercolliet ja australiankelpiet) palveluskoira. Sama titteli siis kuin vuosi sitten, vuosiluku vain vaihtui, eli ei hra Hiskonen mikään "tähdenlento" ole ;) Ihan vetää taas hiljaiseksi: miten tässä näin pääsikin käymään...Mutta His on joka tapauksessa paitsi mamman oma mussukka, myös täyttä rautaa ja taas kerran lähtee kiitokset kasvattajille ja treenikavereille!
Tänä aamuna treenattiin vähän Levekin kentällä ihanassa auringonpaisteessa ihan keskenämme, Heta häiriköi antaumuksella ja me Hiskin kanssa jatkoimme edelleen seuraamisen vireprojektin  kimpussa. Koskahan mä uskallan edetä tässä so vaikeuttaa treeniä?
Kiusasin myös Hiskiä erilaisilla kikkakolmosilla eli kuuntelutreenillä. Tunari: laitoin oman kapulan päältä avonaisen, matalan muovitötterön alle ja muut rinkiin ympärille. Hiski oli ihan kysymysmerkkinä. Kun se oli aikansa nuuskinut, nappasi jonkun. Lähetin takaisin ja aika pian poika hokasi, että tötterön alla haisee, pukkasi sen pois ja toi oman.
Sitten vein ohjatun kapulat niin, että yksi (keskimmäinen) oli ruudussa  (ei nauhoja) ja vasen ja oikea sen kahta puolta. Vasen oli itse asiassa aika korkeassa lumipenkassa.
Ensin  lähetin Hiskin hakemaan oikean, se oli jo menossa ruutuun, mutta uudella käskyllä korjasi ja toi hyvin. Sitten lähetin merkiltä ruutuun, ilman noutokäskyä. Pysäytin seisomaan ja sen njälkeen käskin tuomaan kapulan. Tämä meni hienosti.
Tässä välissä tehtiin pelkkää merkillemenoa, mikä oli vähän tuskaisaa, kun Hetan piti lussuttaa palloaan justiinsa edessä. En antanut periksi. Välillä palkkailin pelkästään lähetysasennosta. 
Sen jälkeen lähetys vasemmalle kapulalle, mikä olikin pikkasen vaikea, kun ruutu veti niin kovasti puoleensa.

Eikä me muuta tehtykään ja meillä kaikilla oli kovasti hauskaa :)))