Leireilyä

Tänne se pallo. Hiski pääsi hakuilemaan

Jämin koirahuvipuistossa leireiltiin viikonloppuna mukavan porukan kanssa. Entuudestaan tunsin sakista vain muutaman ihmisen. Kaikki mahdolliset maastolajit: molemmille 2xhaku, 2xjälki (Vilille oikeastaan neljä), 2xesineruutu, 2xpudotettu, 1xtarkkuusruutu.
Kirjaan lähinnä positiiviset ja negatiiviset.
HAKU
Hiski: ensimmäisenä pnä hakuradan syvyys oli molemmin puolin 100 metriä... Hiski ei ole tottunut sellaisiin (enkä edes halua sen tottuvan) ja viimeisen maalimiehen nostamisessa oli ongelmia, koska His kääntyi viidessäkympissä.
Plussat: motivaatio kunnossa, piilokäytös kunnossa, ilmaisut kunnossa.
Miinukset: pistoissa parantamista, yritti jopa kerran keskilinjan yli kaukana edessä. Osan pistän liian syvän maaston piikkiin.
Seuraavana päivänä korjaussarja, jossa kaikkien kuuden piston päässä suoraan edessä maalimies. Suorapalkat viimeistä lukuunottamatta.
Vili: jäi aika vähiin ilmaisut, ekana pnä kolme ja toisena kaksi. Nyt koossa yhteen 65 kpl ilmaisuja.
Plussaa: aika vähän ääntä/haukkua. Varma rullanotto ja kova veto piilolle. Matkaa pidennettiin hieman, maalimiehet nyt 20-30 metrissä.
Miinusta: meinaa kääntyä liian aikaisin takaisin irtorulla suussa=positiivinen ongelma. Jos mm ei anna heti palkkaa, alkaa haukkua. Tälle ei oikein varmaan voi mitään tehdä, pitää vain odottaa, että aika tekee tehtävänsä.
Mutta pikkasen alkaa hirvittää, että ruotsalaisen kiintorullan kanssa pelaaminen voi olla Vilille ylivoimainen houkutus: se roikkuu niin alhalla ja on Vilistä liian  kiva. Pitäisi päästä kunnolla kieltämään tai sitten ottaa se norski käyttöön. Yäk. Aika näyttää.

JÄLKI
Hiski: kaksi jälkeä, oma ja Nean talloma. Molemmat 500 metriä, neljä keppiä. Toinen oikealle, toinen vasemmalle. Tunnin vanhennus. Tuubiin, nostotkin oikeaan suuntaan.
Toisen jäljen suuntaa arpoi hetken.
Vili: eka noin 400 metriä, neljä keppiä. Tein ehkä vähän ylivaikean kevään ensimmäiseksi jäljeksi. Monta terävää, kiemuroita, kulmia. Neljä keppiä.
Toinen samantapainen
Kolmannen,  minijäljen tein tien suuntaisesti hakkuuaukon reunaan. Tarkoitus oli kokeilla Kantoluodon antamaa vinkkiä: jos koira kaahottaa jäljen yli, se autoon ja annetaan yrittää uudestaan niin monta kertaa, kunnes rauhoittuu ja alkaa haistella kunnolla..
Tämä epäonnistui sikäli, että Vili ampaisi hiukan yli, mutta palasi takaisin ja nosti jäljen.
Toisen minijäljen tein samalla reseptillä ja siinä jo tarvittiin kolme yritystä, joista viimeinen oli hieno. Tätä tyyliä kyllä nyt jatketaan ehdottomasti.
Plussaa: kaikilla jäljillä kaikki kepit nousivat ja jäljestys alkoi oikeaan suuntaan. Vili selvitti terävät kulmatkin. Viimeisen jäljen tein osittain paljaalle mullalle ja hiekalle, missä poika joutui todella taistelemaan, mutta ei antanut yhtään periksi eikä lopettanut. Minä vain odotin ja annoin pojan ratkaista. Vitsi, että olin iloinen, kun se selvitti homman! Melkein tuli tippa silmään.
Miinukset: liika vauhti, varsinkin kepeiltä ryntäämiset. Niissä jarrutan nyt niin paljon kuin ikinä pystyn. Ei malttaisi odottaa kepillä jatkokäskyä, mutta syö sentään. Hiukan rauhallisempi sentään kuin viime syksynä.

ESINERUUTU
Hiski: kumpikaan ruutru ei ihan Hiskin parhaita, muttei huonojakaan. Täytyy varmaan pitää vähän taukoa ruutuilussa.
Vili:
Plussaa: esineet löytyivät ja palautukset ja luovutukset olivat ihan kelvollisia.
Miinukset: poikkeuksellisen levoton ja äänekäs, pyöri ajoittaain kutakuinkin ympyrää. Ekalla kerralla otin suoraan autosta, ei hyvä. Toisella muistaakseni kyllä purettiin virtaa ennen ruutua, mutta jostain Vili meni epävarmaksi, saattoi olla jokin ihan omassa käytöksessäni, voi olla niin pienestä kiinni. Pitää miettiä tätä.

PUDOTETTU:
Hiski: molemmat ihan hyvin.  Pitää muistaa ottaa välillä jättää eteenluovutus pois, se hidastaa palautusta.
Vili: tehtiin alokkaan rata.
Plussaa: hyvä vauhti menen, tullen, hirveä motivaatio
Miinukset: alku-ulvahdus molemmilla kerroilla liikkellelähdössä. En tykkää. "Kotitreeneissä" pitää nyt tehdä niin, ettei kiljumisen jälkeen lähdetä liikkeelle ollenkaan.
Toisella kerralla alkoi leikkiä (!!!!) pudotetun hanskan kanssa - heitteli sitä iloisesti ja rennosti - ennen kuin lähti tuomaan mulle. Hauskaa muitten mielestä. Juuei. Tässä täytyy vission lopettaa hanskalla palkkaaminen ja vaihtaa palloon. Taas jotain uutta, eipä käy tylsäksi :D

TARKKUUS
Hiski: hauli. Suoraan esineelle ja hyvä luovutsu.
Vili: muovinen nappi. Hyvin tiesi, mitä oli tekemässä, etsi rauhallisestti ja ilmaisi tarkasti maahanmenolla ja nenätökkäyksellä. Bueno, bueno!

Oli rattoisaa ja happirikasta (räntää ja sedattakin). Molemmat pojat oli kyllä ihan mahtavia.