HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




tiistai 11. toukokuuta 2010

Kisamainen tottis ja Hämeenkyrön keikka

Tottis 1.
Maanantai-iltana Pirkkahallilla vesisateessa. Oikein numeroliivit päällä, Minna K. tuomaroi. Neljä koirakkoa, eli kaksi paria.
Hiskin kanssa oltiin toisen parin viimeisiä, parina iso kultsu-uros, joka kiinnosti kyllä poikkeuksellisen kovasti... Otettiin ilmo kahteen kertaan.
His ensin paikallamakuuseen, mikä ihan ookoo jälleen.Viennin aikana kyllä koitti nuuskia maata, samoin poistullessa. Aijai sentään :(
Seuraaminen: Unohdin, että kentän reunalla oli telineessä ISO PALLO! Katastrofin ainekset siis valmiina. Noin kymmenen askelen jälkeen (pelkkää eteenpäin kyttäämistä) laitoin Hiskin maihin ja hain pallon pois. Mutta ei pallonkuvaa niin vain pienen bc-pojan päästä nirhata: vaikka palloa ei enää siellä kentän reunalla ollut, reunaa oli silti pakko kyylätä. Otin peruuttamista, sivuaskeleita, käännöksiä, mutta ei mikään ei enää oikein auttanut. Pallon kuva jäi Hiskin verkkokalvoille ja siinä pysyi :(
Sama kyttääminen jatkui jäävissä - itse liikkeissä ei valittamista.
Luoksetulo. Ok.
Nouto: lievä banaani ja vino palautus,  ennakoi sivulletulon.
Hyppy: no problem, paitsi ettei meinannut suostua irrottamaan.
A-este. Sama juttu...
Eteenmenoa ei nyt sattuneesta syystä otettu.
Tottis 2.
Sulkavuoressa vielä myöhään ilallla, kun palautin numeroliivejä. Ylipitkiä seuraamisia ja niistä palkka. Mainio kontakti ja vire.

Tiistaina hurautettiin Lilin kanssa Vaiviaan, Hämeenkyröön ja touhuttiinkin aika monenlaista.
Tottis
1. Ennen Lilin tuloa otin Hiskin kentälle sillä asenteella, että se saa itse tulla pyytämään tekemistä. Ja kyllä se sitten anelikin! En antanut mitään vihjettä tai käskyä, marssin vain kentällä, otin sivuaskeleita, peruutelin, kääntyilin ja sitten otin vielä piiitkän seuraamisen. His kulki vieressä ja tarjosi nättiä paikkaa ja hienoa kontaktia. Lopuksi hyvän pitkän kontaktipätkän jälkeen kahden nahkarätin kanssa leikkiä ja autoon.
2. Toisella kertaa Qira oli ikentällä Lilin kanssa ja vein ensin Hiskin paikallamakuuseen. Se on ruvennut selvästi inhoamaan tätä:  oli heti sen oloinen, että "ei kai taas, yäk."
Paikallamakuun jälkeen puhti olikin sitten taas poissa...Lelu kainalossa olisi auttanut, mutta halusin kokeilla, mitä tapahtuu, jos en palkkaa enkä näytä lelua. Kohtuullisesti meni siihen asti, kunnes tultiin kentän reunaan: siinä taas kontaktit heitettiiin huitsiin (joo-o, kentän reunalla ON viime kesänä ollut pallo...). Niinpä hengailtiin siellä metsänraunassa edestakaisin, kunnes His uskoi, ettei mitään palloa todellakaan ole kätketty  pajupuskaan tai tungettu turpeen sisään.
Seuraaminen takaisinpäin alkoi myös huonosti, kun  nyt piti kytätä Qira-muoria kentän toisessa päässä.
Vasta sitten taas sujui, kun häiriöt poistuivat. Palkkasin vasta todella pitkän hyvän pätkän jälkeen. Huh, huh.

Jälki
Katsottiin tieltä muka hyvä paikka jäljelle, jonka Lili talloi. Todellisuudessa alue oli puolittain suota ja suonsilmäkkeitä, suopursua sun muuta puskaa puolireiteen.Hiskiä ei ajoittain näkynyt pöheiköstä ollenkaan. Se aloitti reippaasti nuuskuttaen, otti takajäljen tielle asti, josta palasi. Eka keppi ok ja viimeinenkin löytyi, mutta kaksi on edelleen siellä rämeessä tai mikä letto se nyt ikinä olikaan. Ei väliä, His taisteli kuitenkin urhoollisesti loppumerkille asti jäljellä pysyen.

Pudotettu
Lili kulki Herin kanssa viereistä tietä. Ihan sama Hiskille,vaikka olisi ollut koko plutoona, pääasia, että saa juosta kuin viimeistä päivää. Hetakin lönkötteli hanskan kuljeksimasta.

Tarkkuus
20 sentin kolikko jäkälikössä, lehdellä peitettynä, pienessä kuopassa, aika kova tuuli. Heta ei löytänyt kolikkoa! Se meni taas sijaisille: alkoi nyhjätä yhdessä kulmassa, kyllästyin katselemaan touhua, vein neidin autoon ja otin Hiskin kehiin. Sillekin oli vaikea homma, mutta löysi lopulta kolikon, jes! En ottanut aikaa, mutta kai se alle viiden minuutin jäi.
Vihonviimeiseksi tein vielä Hiskille ihan lyhyen jäljen (pitkä jana), jolle laitoin kymmenkunta keppiä. Kyllähän His niitä napsi nätisti, en viitsinyt laskea, jäikö joku.

Kivasti hurahti päivä, pidettiin kunnon evästaukokin aurinkoisessa metsässä. Kiitos Lili!

Ei kommentteja: