HISKIN JA VILIN SEIKKAILUT




tiistai 9. helmikuuta 2010

Esineruutu - aina vaan raskaampaa

Esineruutu
Tein paikkaan, jossa on tarkoitus treenata hakua loppuviikosta, onpa vähän sotkettu hankea siltäkin kohdin. Nyt alkaa tosin olla jo kipurajoilla meikäläiselläkin tää umpihankihiihtely - kaksi tuntia pyörittiin lumea pöllyttämässä ja hikeä pukkasi.
Joka tapauksessa neljä esinettä ja täysimittainen ruutu. Kaksi takana, yksi keskellä ja yksi ihan edessä oikealla. Kaikki koskemattomassa hangessa, ei jäljen päällä, mutta näkyvissä.
Hiski löysi ekan ihan silmillä, mutta ei se mitään. Kolme seuraavaa His juoksi kokoon alta aikayksikön eikä esineet olleet ihan helpoimmaista päästä. Välillä vaan vähän pojan korvia näkyi lumesta. Herra Hoo oli hyvä!
Hetan piti hakea yksi esine, joka pilkotti hiukan lumesta, mutta se kieltäytyi kertakaikkiaan hupsahtamasta siihen paksuun hankeen...alkoi oikein valittaa kurjuutaaan, kun painostin. En raskinut sitten pakottaa, vaan laitoin toisen esineen keskelle polkua. Hiski sitten haki sen lumeenkin piilotetun.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihailen kyllä miten jaksat treenata maastojuttuja umpihangessa - tosin täällä taitaa olla enemmän lunta kuin siellä päin Suomea, mutta silti! Respect!
-Katri ja Mervi

Hiippari kirjoitti...

Kiitosta vaan. Olen ottanut kuntoilun kannalta, mutta kohta alkaa kyllä muorinkin vauhti hyytyä - lunta on taas tullut lisää. Nyt on kuulemma semmoset 60-70 senttiä.