Pudotettu esine
Löysin hyvän suoran reitin metsästä, moottorikelkan ura tms. Matkaa enemmän kuin avoimen luokan matka (50+100m). Heta "esikäsitteli" radan.
Hiski pysyi nyt paremmin mukana kuin kertaakaan ennen (ei vilkuillut taakseen ja kulki nätisti ihan vierellä). Itse noudossa ei todellakaan ole valittamista - haluaisin nähdä sen koiran, joka tekee tempun nopeammin. Jos tässä tulee joskus ongelmia, niin johan on kumma. Odotan jo kärsimättömästi, että pääsisi ottamaan mukaan tien ja ojien ylityksia jne.
Lisäksi kokeilin Salme Mujusen kirjan innoittamana muutamia leikitysjuttuja. Kiinnostaa kovasti tuo vireen säätely. Hiskillä on kyllä hyvät hermot (vaikka se vähän ääniherkkä onkin) ja se patoaa loistavasti. Ei vuoda missään tilanteessa: ikinä ei kuulu inahdustakaan.
Siinä sivussa otettiin varmaan tusinan verran luoksetuloja eri variaatioina: läpijuoksuja, pelkkiä stoppeja, stopista eteentuloja+läpijuoksuja jne.
Kokeilin myös kaukoja oudossa paikassa ja kyllä se nytkin ne teki ihan hienosti. Eli ilmeisesti oppimista on tapahtunut :)
Ja paljon kahden lelun leikkiä loppuun+rauhoittaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti